Batman: Arkham City GOTY (Arvostelu)



Minkälainen on Rocksteady Studiosin kehittämän Batman Arkham Asylum -pelin seuraaja? Heti alkuun sanottuna erittäin hyvä. Laitetaanpa kuitenkin muutama perustieto tähän heti alkuun:
Batman: Arkham City on Rocksteady Studiosin kehittämä ja Warner Bros. :in julkaisema hiiviskely- ja toimintaseikkailupeli (Japanissa julkaisijana toimii Square Enix). Peli julkaistiin lokakuussa vuonna 2011 ja peliä pystyy pelaamaan PS3:lla, Xbox 360:lla, PC:llä ja WiiU:lla.

*Seuraava teksti sisältää pieniä yksityiskohtia pelin tarinasta, mutta se ei kuitenkaan sisällä suuria spoilereita. 

Noin vuosi on kulunut Arkham Asylumin tapahtumista. Arkham Asylumin entinen johtaja Quincy Sharp on noussut Gotham Cityn pormestariksi. Jokerin (Joker) nappaamisesta kaiken kunnian ottanut Sharp on ostanut suuren osan Gothamin slummialueista ja on ympäröinyt sen isoin muurein. Syynä on se, että saarella oleva Arkham Asylum ja Blackgaten vankila ovat käyneet liian pieniksi kaikille rikollisille ja mielipuolisille vangeille. Kaikki vangit ja mielipuoliset tappajat on laitettu muurin sisälle, joka on nykyään supervankila Arkham City.
Hugo Strange ja TYGER-vartijoita
Vankilan johtajaksi on tullut psykologi Hugo Strange, joka pakottamalla vaati Sharpin antamaan johtovastuun hänelle. Strange on laittanut vankilaan todella tiukat toimenpiteet ja pakeneminen on mahdotonta. Kaikenlisäksi kaikki pakoa yrittävät joutuvat ammutuksi TYGER-vartijaryhmän toimesta, jonka Strange on palkannut. Senpä takia vangit saavat elää ja liikkua vapaasti Arkham City:ssä, kunhan he eivät yritä pakoa. Arkham City:ssä käydäänkin monia sotia Gothamin kuuluisimpien ja vaarallisimpien rikollisten kesken.
Rikas Bruce Wayne on juuri pitämässä lehdistötilaisuutta supervankilan ulkopuolella, kunnes TYGER-vartijat tulevat pidättämään häntä. Vartijat vievät Brucen Hugo Strangen luo, joten Wayne jää vangiksi vankilaan.  Saman huomaa myös Pingviini (Penguin), joka kätyreineen tulee ja pahoinpitelee hänet. Bruce pääsee kuitenkin pakoon heidän käsistään. Alfred ja Oraakkeli lähettävät Brucelle Arkham Cityyn hänen Batman -asunsa ja varusteensa. Niinpä Batman lähtee pysäyttämään Strangea, joka aikoo käynnistää salaperäisen operaation nimeltä Protocol Ten. Batmanin matkaa kuitenkin hidastaa Jokerin ja monen muun huippurikollisen toimet.

* Pienet juonipaljastukset päättyvät tähän

Kyseessähän on siis Batman: Arkham City Game Of The Year Edition -arvostelu, joten käyn läpi ja arvostelen myös pelin mukana olevat DLC:it. Tämä versiohan sisältää kaikki DLC:it, joten suosittelen tätä versiota kaikille niille, jotka eivät käytä esim. PlayStation Storea.

Pelin peruskansi

Ehkä suurin muutos edelliseen peliin verrattuna on pelialue. Kun Arkham Asylumissa on pienehkö alue, jossa kuljeskellaan kyseisessä mielisairaalassa ja Batcavessa (Lepakkoluola), niin Arkham City:ssä kuljeskellaan laajassa kaupungissa. Tämä on vain hyvä asia, nimittäin nyt voi liidellä jopa minuutin ilmassa ja pomppia eri rakennusten päällä.
Monia ihmisiä varmasti kiinnostaa Batmanin käyttämät apuvälineet. Kaikki Batmanin saamat välineet Arkham Asylumissa on jo heti pelin alussa käytössä. Toki Batman saa monia uusia ja hienoja aseita/välineitä matkallaan, näistä mainittakoon vaikka Remote Electrical Charge, joka on eräänlainen sähkölamautinase.
Vanhoista välineistä vielä sen verran, että jotkin niistä ovat kokeneet päivityksiä. Esimerkiksi koodijärjestelmiä avaava Cryptographic Sequencerillä voi nyt myös kuunnella radiosignaaleja ja jäljittää henkilöitä. Myös Batarang (jota tarvitaan tässä pelissä aika useastikin) on kokenut muutoksia, nimittäin nyt sen nopeutta voi säädellä. Minun mielestäni se on aika hieno muutos.
Arkham Asylumista tuttu Detective Mode on aika samanlainen kuin ennenkin, paitsi että nyt sillä voi selvittää tarkkuuskiväärin luodin kulkureitin.
Yksi hieno muutos oli myös vihollisten tekoäly. Tällä kertaa viholliset ovat fiksumpia esim. aseita kantavat viholliset katsovat myös ylöspäin ja käyttävät apuinaan lasertähtäimiä ja pimeänäkölaseja. Tämä tekee hiippailu-tehtävät todella jännittäviksi ja mielenkiintoisiksi. Viholliset ovat voineet myös laittaa maahan maamiinoja, jotka tietysti paljastaa viittasankarin jos niiden päälle tallaa. Vihollisten valikoimaa on muutenkin laajennettu edelliseen osaan verrattuna. Totta kai vihollisjoukostakin löytyy aina yksi jänishousu; välillä kesken tappelun joku vihulaisista saatta lähteä pakoon (mutta joutuu kuitenkin jossain vaiheessa tajuttomaksi, koska eihän kukaan pääse pakoon yön ritaria).

Tällä kertaa pelissä on myös mukana toinen pelattava hahmo: Catwoman (Kissanainen). Catwomanilla on pelissä oma pieni tarinansa joka liittyy Arkham Cityn tapahtumiin. Monesti tämän hahmon saappaisiin astutaan silloin kun Batman on tajuton. Toki kissanaisen tarinan voi pelata yhteen pötköön valikon kautta, mutta eiköhän se kuitenkin ole hauskempaa silloin kun se täydentää koko tarinaa (eli Batmanin osuudet ovat myös mukana).
Kissanaisellakin on erilaisia aseita ja välineitä mukana, toisaalta paljon vähemmän kuin Batmanilla; kissanainen omistaa bolan, ruoskan ja piikkipalloja. Ja mitä tämä hahmo tekisi ilman omaa Detective Modea? Catwomanilla on "Tiny Thief", joka vastaa Batmanin Detective Modea. Sillä näkee ihmisten lisäksi varastettavat esineet.



Pelillisesti Batman: Arkham City on todella loistavaa viihdettä, joka jaksaa innoittaa pidempääkin. Laaja ja synkkä kaupunki tuo peliin vielä oman lisämausteensa. Positiivista pelistä löytyy vaikka kuinka paljon, mutta isoin miinus on kuitenkin lopullinen "Boss Fight". En käy spoilaamaan siitä yhtään mitään, koska se on kuitenkin pelin yksi tärkeimmistä kohdista. Mainittakoon kuitenkin se, että jokainen pelaaja tulee yllättymään (ehkä) kuka siellä on vastassa... ja huomaa kuinka helppo se on voittaa. Nyt en oikeasti huijaa, nimittäin lopullinen taistelu on erittäin helppo verrattuna vaikka Mr.Freezen (Pakkasherra) taisteluun. Freeze sai minut vaikka kuinka monta kertaa huijattua, eikä siinä muu auttanut kuin katsoa hänen Death Sceneä.
Mainittakoon vielä pelin hienot sivutehtävät, joista omat suosikkini ovat Arvuuttajan (The Riddler) ja Hullun Hatuntekijän (The Mad Hatter) sivutehtävät. Arvuuttajan sivutehtävästä vielä sen verran, että moni muistaa varmasti Arkham Asylumin keräiltävät Arvuuttaja-patsaat. No, niitä on tässä pelissä monta sataa, joista muutama kuuluu Kissanaiselle. Kaikenlisäksi välillä Batmanin pitää keksiä vastauksia erilaisiin arvoituksiin. Aikamoisen haasteen Arvuuttaja pisti kehiin, vai mitä?

Mainitaan vielä Game Of The Year -pelin kaikki DLC:it:








Harley Quinn's Revenge on itse pääpelin tarinan jatko-osa tarina, josta en kuitenkaan viitsi paljoa puhua johtuen suuresta spoileri vaarasta. Tämä tarina oli kuitenkin erittäin hyvä. Mainittakoon kuitenki se, että tässä tarinassa ohjataan Batmania sekä Robinia.
Tarina sijoittuu muutama viikko päätarinan tapahtumien jälkeen.


Arkham Cityssä on myös haastetiloja, joissa pitää tehdä jokin asia tietyssä ajassa yms. Omat haastetilat omistaa Batman ja Kissanainen sekä Batmanin "oppipojat" Nightwing ja Robin. Eli haastetiloja ihan erilaisille hahmoille. Kuulostaa hyvältä eikös?
Nightwing ja Robin







Pelin mukana tuli myös jokaiselle pelattavalle hahmolle omat Skins Packit, eli jos jonkin hahmon asu alkaa kyllästyttämään tai tahtoo vain huvin vuoksi vaihtaa sen niin kyllä onnistuu! Tässä esimerkiksi Batmanin Skins Pack:












Eli lyhyesti sanottuna Batman: Arkham City on yksi parhaimmista viittasankari-peleistä (jota suosittelen kaikille videopelien ja Batmanin ystäville) joten peli saa arvosanaksi huiman 10.

Positiivista:

+ Upea tarina ja grafiikka
+ Viholliset ovat oppineet jotain uutta
+ Laaja valikoima Batmanista tuttuja vihollisia
+ Iso kaupunki jossa voi liidellä todella pitkiä aikoja
+ Arvuuttaja
+ Sivutehtävät ovat hyviä
+ DLC:it
+ Kaksi pelattavaa hahmoa tarinapelissä
+ Apuvälineet ovat hienoja
+ Paljon salaisuuksia

Negatiivista

- Liian helppo lopullinen "Boss Fight"
- Jotkin sivutehtävät aivan liian lyhyitä
- Kissanaisella olisi voinut olla edes hiukan pidempi tarina
- Vaikea keksiä mitään negatiivista







Pelin traileri:




Kuvat Rocksteadyn hallitsemilta sivuilta



Kommentit