maanantai 28. joulukuuta 2015

Tammikuussa 2016 ilmestyvät pelit

Tässä lista tammikuussa ilmestyvistä peleistä (levymuodossa):


15.01.2016

Dragon's Dogma Dark Arisen (PC)

21.01.2016

Zombi (PS4, Xbox One)

22.01.2016

Life Is Strange Limited Edition (PS4, Xbox One, PC)
Resident Evil Origins Collection (PS4, Xbox One, PC)

29.01.2016

LEGO: Marvel Avengers (PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One, PC, Wii U, Vita, 3DS)
Sebastien Loeb Rally Evo (PS4, Xbox One, PC)
Constructor HD (PS4, Xbox One, PC)
This War of Mine: The Little Ones (PS4, Xbox One)
The Legend of Heroes: Trails of Cold Steel (PS3, Vita)


Huom! Lista ei välttämättä sisällä kaikkia pelejä, jotka ilmestyvät tässä kuussa.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Peliaika - Gaala 2015





Nyt on sen aika: Vuosi 2015 vetelee virallisesti viimeisiään ja nyt olisi aika valita vuoden parhaat pelit. Tämä joka vuotinen tempaus hoidetaan nyt hiukan eri tavalla kuin aikaisemmilla kerroilla: ennen jaoin näitä arvonimiä genren mukaan, eli palkintoja tuli aivan järjetön määrä ja monen genren kohdalla olin pelannut vain yhtä kyseisen genren edustajaa. Ei siis kovin käytännöllistä näin yhden henkilön ylläpitämän sivuston kannalta. Siksi muutin tämän gaalan sääntöjä siten, että jaan vain ja ainoastaan 3 arvonimeä, joista yksi on se Game Of The Year -Award. 2 muuta voivat saada Peliaika -Awardin jostain (ihan mistä vain) erikoisesta syystä, aina tietenkin perustelujen kanssa (tällä tavalla saan itsenikin pohtimaan enemmän, mikä peli oikeasti ansaitsee tuon arvonimen blogilta). Rajoituksena kuitenkin on, että kaikki nämä pelit ovat täytyneet olla julkaistuna vuoden 2015 aikana. Näiden 3 "pokaalin" lisäksi te lukijat saitte äänestää omaa vuoden peliä, johon vain te lukijat saitte vaikuttaa (eli itselläni ei ole tähän palkintoon mitään tekemistä). Näin ollen nyt nähdään yhteensä 4 pokaalia: 3 minun diktaattorimaisesti valitsemaa ja 1 teidän lukijoiden demokraattisesti valitsema. 
Ylhäällä kuvassa näkyy tämän vuoden arvonimen/palkinnon graafinen ilme, jossa vilahtaa myös blogin tulevan logon ääriviivat (jonka Alpha-versiota hiukan vilauttelin tuolla Twitterin puolella). Nämä jutut tulevat Tammikuun aikana virallisesti esille, kun muutkin pienet viilaukset tämän uuden ulkoasun myötä saadaan jollain tavalla päätökseen. Siitä sitten Tammikuussa jossain vaiheessa enemmän!
Mutta nyt: Vuoden 2015 Peliaika -Awardin saajat, olkaa hyvät:


1. PELIAIKA -AWARD


ROCKET LEAGUE


Rocket League saa ensimmäisenä Peliaika -palkinnon sen takia, että kyseinen peli on täysi yllättäjä. PlayStation 3:lla aikoinaan ollut Rocket Leaguen edeltäjä "Supersonic Acrobatic Rocket-Powered Battle-Cars" ei nimittäin koskaan saanut kovaa suosiota. Toisin teki nimihirviön paranneltu versio tämän vuoden kesällä. Itse kuulin tästä pelistä ensimmäistä kertaa noin kuukausi ennen julkaisua ja ajattelin, että "tuo voi olla ihan hauska hetken aikaa". Sitten peli pääsikin heti PS Plussan kautta ilmaisiin peleihin ja voisiko sanoa, että PS Plussaan meneminen kannatti: Rocket League on erittäin suosittu vieläkin ja Psyonix on netonnut pankkitililleen jo huikeat 50 miljoonaa dollaria. Voiton määrä on todella suuri, nimittäin pelin budjetti oli 2 miljoonaa dollaria. Aikamoinen voitto, vai mitä?
Suuren taloudellisen voiton ja suosion saaminen ei kuitenkaan ole tie Peliajan pokaaliin. Tekemässäni Rocket Leaguen arvostelussa totesin, että "Yksinkertaisuudellaan peli nappaa mukaansa pelaajan kuin pelaajan, vaikka hän ei tykkäisi jalkapallosta tai autoista". Rocket Leagueta oikeasti uskaltaa ehdottaa monelle henkilölle, varsinkin kun peliä ei ole hintalapulla pilattu. 
Lisäksi kirjoitin arvostelussa myös näin: "Toisaalta Rocket Leaguessa on se huono puoli, että se ei sovi ns. 'maratoonipelaajille'. Peliä jaksaa pelata tunnista kahteen, jonka jälkeen saattaa iskeä tylsyys". Jos totta puhutaan, niin yleisesti katsoen äskeinen lause oli täyttä höpöhöpö-puhetta, koska usea pelaaja on vetänyt Rocket Leaguessa erittäin pitkiä pelisessioita. Toki täytyy muistaa se, että arvostelu on aina subjektiivinen: itse en edelleenkään jaksaisi pelata Rocket Leagueta paria tuntia pidempään. Kuitenkin löydän itseni aika usein kokeilemassa Rocket Leagueta siihen nähden, mitä arvostelussa kirjoitin. Mainitsin myös, että vaikka peli on tällä hetkellä pinnalla, niin se ei todennäköisesti tule olemaan pitkäikäinen peli. Syön sanani: Tällä hetkellä näyttää siltä, että Rocket League on tullut jäädäkseen. Sekin on yllättänyt, että edelleen pelailen itsekin sitä silloin tällöin. Rocket League on edelleen mielestäni 8 arvoinen peli (jos nyt täytyy niitä "arvosanoja" antaa), mutta peli on todellakin yllättänyt minut toden teolla. Siksi Rocket League saa yhden kunniamaininnan Peliaika -Awardin muodossa, syynä pelin oleminen suurena yllättäjänä.



2. PELIAIKA -AWARD


BATMAN: ARKHAM KNIGHT



Jos olisin pelannut Batman: Arkham Knightia PC:llä, niin peli ei todella suurella todennäköisyydellä olisi saanut arvostelussani arvosanaa 9, eikä todellakaan tätä kunniamainintaa. Itse asiassa oli erittäin lähellä, olisinko tiputtanut koko Arkham Knightin kunniamaininnoista pois. Kuitenkin ajattelin pelin tarinaa ja sen sopivuutta Arkham -trilogian lopettajana, niin annoin silti pelille mainetta ja kunniaa. 
Totta puhuen pelissä on ikävät puolensa, esimerkiksi Batmobilella ajaminen ei oikeasti ole hauskaa puuhaa, vaan enemmänkin ärsyttävän puuduttavaa (varsinkin kun Batmobilen kyydissä saadaan olla suurimman osan ajasta). Lisäksi päätarina käytännössä spoilattiin samantien Batman- ja DC Comics -faneille: noin ensimmäiset puoli tuntia ja jokainen fani tietää, mikä on pelin lopputulos. Toki välivaiheet ovat mysteereitä, mutta lopputulos on selvä. Ei todellakaan hyvä asia faneille, mutta DC:n maailmaan tutustumattomille tarina ei todennäköisesti spoilaannu ainakaan suuresti. 
Kuitenkin välivaiheet olivat mielenkiintoisia ja totta puhuen peli on loistava lopetus trilogialle. Asiat ovat nyt käsitelty ja that's it. Arkham Knightin tarina on huippuluokkaa aikaisemmista miinuksista huolimatta ja koko Arkham-trilogia on allekirjoittaneen mielestä yksi hienoimmista pelimaailman tarinoista, mitä tiedän. Siksi Batman: Arkham Knight ansaitsee Peliaika -Awardin tarinallisesta lopetuksesta.




3. PELIAIKA -AWARD: 
GAME OF THE YEAR


MGSV: THE PHANTOM PAIN


Ei todennäköisesti tullut yllätyksenä kenellekään blogia seuranneelle: Metal Gear Solid V: The Phantom Pain on minun vuoden peli vuonna 2015. Miksi?
Phantom Pain on hyvin kaksijakoinen tapaus pelaajien keskuudessa: osa pitää siitä ja osa ei. Suurin inhon kohde on siinä, kuinka pelin tarina tuntuu jäävän kesken. Niin se oikeastaan jääkin, ellei peliin sitten ole piilotettu jotain triggeriä, joka sitten avaisi sen puhutun Chapter 3:sen. Itseäni tuo ei oikeasti haittaa. Toki se harmittaa, mutta mielestäni pelin tarina on ihan hyvä, vaikka se ei todellakaan mene esimerkiksi MGS3: Snake Eaterin tasolle. Itse asiassa ei lähimaillekaan, mutta tarina on silti mielestäni hyvä, siitä en pääse mihinkään.
Lisäksi Phantom Painin pelimekaniikka on saanut itseni peliin koukkuun. Vieläkin löydän itseni Afganistanin ja Angolan alueilla seikkailemassa ja tutkimassa alueita, samalla kokeillen erilaisia Stealth-meininkejä kulkiessani vastustajan alueiden lävitse. Pelin hauskuus liittyy juuri siihen, kuinka monella eri tavalla peliä voi pelata jo pelkällä yhdellä pelityylillä. Tapoja on monia, ja ensinnäkin koko mekaniikka toimii erittäin hyvin. Pelattavaa löytyy paljon ja lisää pelattavaa löytää Online -puolelta monella eri tavalla, muun muassa MGO:n puolelta (en kyllä itse pidä tästä kovin paljoa) tai FOB-puolella (itse asiassa tämä puoli on hauskaa vasta sitten, kun omien resurssien väheneminen ei haittaa oikein yhtään, uskokaa pois). Pelattavaa löytyy aivan hirveästi ja se on erittäin hauskaa. Koska Phantom Pain on tämän vuoden peleistä vienyt eniten mennessään ja näen vielä itseni erittäin helposti pelaamassa kyseistä peliä kaukana tulevaisuudessa, niin viimeisin Hideo Kojiman Metal Gear -peli ansaitsee itselleen Peliaika -Awardin GOTY muodossa.




Mutta vielä on yksi Game Of The Year -pysti jakamatta, nimittäin teidän lukijoiden demokraattisesti äänestämä vuoden peli! Ääniä tuli yhteensä 19 kappaletta, mikä on mielestäni erittäin hyvä tulos, varsinkin kun blogi ei todellakaan ole mikään iso nimi ja tuo äänestys oli hiukan hankalassa paikassa. Kuitenkin voittaja on selvillä. Veikkauksia, mikä kyseinen peli voisi olla? No niin, eli:


4. PELIAIKA -AWARD: LUKIJOIDEN GAME OF THE YEAR



LIFE IS STRANGE


Täytyy sanoa, että itse yllätyin tästä lopputuloksesta aika paljon, koska odotin erään toisen pelin vievän tämän pystin. Veikkaamani peli kuitenkin sijoittui Life Is Strangen taakse eli toiseksi. Äänestys oli kuitenkin melko tiukka, eli muutamalla äänellä olisi voinut vaikuttaa lopputulokseen melko suuresti suuntaan tai toiseen. Erittäin suuret onnittelut Life Is Strangelle, olet Peliajan lukijoiden mielestä vuoden 2015 paras peli!


 Tässä äänestyksen TOP-3:


1. LIFE IS STRANGE (5 ääntä)
2. THE WITCHER 3: WILD HUNT (4 ääntä)
3. MGSV: THE PHANTOM PAIN (3 ääntä)


Näiden jälkeen useampi peli sai yhden äänen, muutama poikkeus sai kaksi ääntä. Näitä tapauksia en nyt ala tänne luettelemaan (koska se on melko turhaa tietoa tässä vaiheessa), mutta mielenkiintoisena havaintona ja paljastuksena sanottakoon, että esimerkiksi Batman: Arkham Knight ja Bloodborne eivät saaneet yhtään ääntä, mikä oli kanssa yllättävää. Kuitenkin, oikein iso kiitos kaikille äänestäneille! Teidän ansiosta tästäkin tempauksesta saatiin toimiva paketti!




Tässä olikin blogin osalta tämän vuoden viimeinen ns. iso postaus. 1-2 pienemmän luokan postausta on vielä tulossa vuoden loppuun mennessä ja Tammikuun alussa pidän noin viikon tauon, etten kirjoita blogiin yhtään mitään. Tauon aikana yritän hiukan viilailla tuon blogin ulkoasua loppuun. Erittäin pieniä asioita vain, joita ei todennäköisesti edes kukaan huomaa, ellei niistä sitten erikseen mainita (esim. mainitsemani logo ja aikaisemmassa postauksessa mainittu Hall Of Fame saapuu). 


Erittäin iso kiitos tästä vuodesta kaikille lukijoille ja henkilöille, jotka ovat olleet jollain tavalla mukana Peliajan meiningeissä! Viettäkäähän hauska loppuvuosi ja tehdään ensi vuodesta vieläkin hienompi ja ikimuistoisempi!  










tiistai 22. joulukuuta 2015

Vuoden 2016 Odotetuimmat Pelit: Strategiapelien Kultavuosi?

Kirjoittajan "huikeita kuvanmuokkauksia" päästään jälleen "ihailemaan"...




Vuosi 2016 lähenee päivä päivältä. Lupasin kertoa jossain aikaisemmassa postauksessa omista odotuksistani pelivuodesta numero 2016 ja tässä se nyt on! Jos vuotta 2016 katsotaan pinnallisesti, niin mielestäni ensi vuodesta on tietyllä tavalla tulossa "heikompi" kuin vuodesta 2015. Yhtä kovia pelejä sieltä on tulossa kuin tänäkin vuonna, mutta minun mielestäni ensi vuoden tekeleet ovat yleisesti katsottuna hiukan rajoittuneempia pelaajakuntansa vuoksi. Esimerkiksi ensi vuoden peleistä ei omaan silmään pistänyt sellaista "Witcher kolmosen" -tapaista peliä, joka iskisi lähes jokaiseen pelaajaan hänen makumieltymyksestään huolimatta. Toki ensi vuonna muutama sellainenkin on tulossa, mutta näin lähtökohtaisesti tuntuu siltä, että vuonna 2016 nähdään enemmän tiettyyn pelaajaryhmään kohdistettuja pelejä. Tämä kuvitelma lienee syntynyt siitä, että ensi vuonna julkaistaan paljon sellaisia pelejä, joita voisi kuvailla "lassimaisiksi". Tällä tarkoitan siis pelejä, jotka sisältävät tietynlaisia strategisia elementtejä, jotka tietyllä tavalla vetoaa minuun erittäin kovin (+ monesti nämä ovat vielä sellaisia, että ne periaatteessa kuuluvat pelien valtavirtaan, mutta ne ovat kuitenkin hiukan "eksyneet" kyseisestä virrasta pois. Ei tosin aina, mutta monesti noin). Tuosta tulee myös tämän postauksen otsikon loppuosa "Strategiapelien Kultavuosi?" koska jo kesään mennessä pitäisi näillä näkymin olla ilmestynyt 3 kovan luokan strategiapeliä, joita ei esimerkiksi nähty vuonna 2015 oikein yhtään muutamaa hassua peliä lukuun ottamatta. No niin, yleiset höpinät ja löpinät sikseen, pistetäänpä pelejä listaan!


PELIAJAN ODOTETUIMMAT PELIT 2016


XCOM 2




Aloitetaanpa saman tien strategiapelillä. 5.2.2016 ilmestyy XCOM: Enemy Unknownin (ja Withinin) seuraaja XCOM 2 PC:lle. Vuoropohjaisessa XCOM 2:ssa aika sijoittuu noin 20 vuoden päähän Unknownin tapahtumista. Maapallo on valloitettu erilaisten avaruusmölliäisten toimesta ja he myös pyörittävät maapallon ihmisten elämää erilaisilla säädöksillä ja propagandalla. Kuten tästä voi päätellä, XCOM on siis hävinnyt 20 vuotta sitten käydyn "sodan" avaruuden muukalaisia vastaan. XCOM ei ole kuitenkaan täysin kadonnut, nimittäin salaisesta maapallon suojelijajoukosta on muodostunut kapinallisjoukko, joka aikoo palauttaa vallan takaisin ihmisille ja näin ollen tuhota muukalaisten toimet. 
Luvassa on uusia alienrotuja, uusia sotilastyyppejä, perinteistä tukikohdan kehittämistä ja omien sotilaiden kustomointia. Mielenkiintoisen tästä pelistä tekee vielä se, että nyt XCOM:n toiminta on käytännössä muuttunut päinvastaiseksi Unknownista: Ennen puolustettiin maapalloa, nyt maapallolle hyökätään valloittamaan se takaisin! XCOM 2:sta sitten lisää helmikuussa, koska todennäköisesti tämä peli tulee hankittua heti.







UNRAVEL



Viime kesän E3:sta lähtien olen oikeasti odottanut todella paljon Unravelia. Coldwood Interactiven tasohyppelypelissä saamme seurata Yarnyn seikkailua ympäri pohjoisia maisemia. Pelin graafinen tyyli on jo erittäin vetoava ja Yarny on hahmona erittäin sympaattinen. Mitä nyt olen Unravelin kehitystä seuraillut, niin luvassa on ilmeisesti hyvin emotionaalinen tarina. Uskon tämän todella, nimittäin Unravel näyttää jo sellaiselta peliltä, joka on selvästi tehty rakkaudella ja täydellä sydämellä. Unravel ilmestyy 9.2.2016 PlayStation 4 - ja Xbox One -konsoleille sekä PC:lle ja hintaa pelille on tulossa käsittääkseni sellaiset 20 euroa. Tästäkin yritän saada melko ajoissa juttua blogiin, mutta en voi kuitenkaan luvata tämän puolesta vielä mitään. Kuitenkin Unravelia nähdään tässä blogissa jossain vaiheessa ensi vuoden puolella!









TOTAL WAR: WARHAMMER




Jos Unravel edustaa sitä söpöä puolta, niin Total War: Warhammer edustaa sen vastakohtaa. Warhammerin fantasiamaailmaan sijoittuva Total War on ollut sellainen strategiapeli, mitä hiukan olen pidempään toivonutkin. Harvemmin nimittäin ollaan törmätty mihinkään hyvään Fantasy Warhammerin maailmaan sijoittuvaa videopeliä. Total War -sarjaan luotan erittäin kovin, koska onhan sieltä monia hyviä pelejä tullut ja pelimekaniikaltaan se sopii lähes täydellisesti Warhammerin teemaan. Synkkyyttä, sitä on luvassa. Ehkä peliä on hiukan höystetty mustalla huumorilla, sen näkee sitten. 28. huhtikuuta julkaistava peli on tulossa PC:lle. Tästäkin pelistä suurella todennäköisyydellä lisää sitten huhtikuun ja toukokuun aikana. Toivottavasti peli ei ole pettymys, koska nyt on oikeasti potentiaalia nähdä ensimmäinen hyvä fantasiamaailman Warhammeriin perustuva peli. Ai vitsi, tätä peliä pohdiskellessa tekee mieli maalata Warhammerin miniatyyrihahmoja. Olisikohan tuolla kaapissa vielä jäljellä muutamia maalaamattomia örkkejä?








MIRROR'S EDGE : CATALYST




Tätäkin on odotettu. DICE:n kehittämän Mirror's Edgen kohtalo oli sinäänsä harmi, ettei se koskaan saavuttanut kovin suurta suosiota pelaajien keskuudessa (vaikka melkein tuntuu siltä, että jokainen Mirror's Edgeä pelannut on pitänyt pelistä erittäin paljon). Onkin siis hienoa nähdä ME:n saavan jatkoa. Catalyst sijoittuu alkuperäisen ME:n aikaisempiin tapahtumiin, eli saamme seurata kuka pelisarjan päähahmo Faith oikeastaan edes on. Catalyst on ensimmäisen osan tavoin kuvattu ensimmäisessä persoonassa, mutta taisteluissa viimeiset iskut ovat kuvattu kolmannessa persoonassa, mikä kyllä totta puhuen hiukan ärsyttää itseäni. Lisäksi Catalystissa pitäisi olla avoin maailma, mutta itse epäilen tämän olevan kuitenkin melko rajoitetusti avoin, eli veikkaan että avoimuus on rajattu muutamiin eri vaihtoehtoihin ja that's it. Mielenkiintoa ja odotusta on kuitenkin erittäin paljon, mutta todennäköisesti tätä ei tule hankittua heti julkaisussa, vaan joskus hinnan hiukan laskiessa. Mirror's Edge Catalyst pitäisi näillä näkymin julkaista 24.elokuuta PlayStation 4- ja Xbox One -konsoleille sekä PC:lle.







NO MAN'S SKY




Itse olen kyllä hiukan pettynyt, ettei No Man's Skyta nähty tänä vuonna, vaan julkaisua siirrettiin ensi vuoden kesäkuulle näin alustavasti. Syy, miksi kyseinen peli kiehtoo paljon on sen laajuus ja tutkittavan määrä: peli tarjoaa tutkittavaa yli viideksi miljardiksi vuodeksi, jos vietät jokaisessa planeetassa yhden sekunnin. Toisaalta tuo laajuus heittää myös kehiin yhden ison kysymysmerkin: kuinka paljon No Man's Skylla on oikeastin tarjottavaa? Jos tutkittavaa on noin paljon, niin suurella todennäköisyydellä jossain vaiheessa alkaa kuitenkin tulemaan samankaltaisia planeettoja, koska käsittääkseni planeetat kehittyvät randomisti, vähän niin kuin Minecraftiin kehitetään maailmat. Lisäksi myös se kiinnostaa, onko peliin ylipäätään tulossa mitään muuta kuin tutkimista? Nimittäin jos ei ole tulossa, niin käännän katseeni Elite Dangerous: Horizonin suuntaan, joka on ollut Steamin toivelistallani jo pidempään aikaan odottelemassa sopivaa alennusta. Kuitenkin, No Man's Sky kiinnostaa paljon, siitä ei pääse pois mitenkään.







HEARTS OF IRON IV




Hearts Of Iron IV:stä en ala kummempia selittämään, kun se on mainittu tämän vuoden puolella jo useita kertoja. Eli hyvin syvällistä strategiapelaamista toisen maailmansodan ajassa, jota ei todellakaan uskalla suositella ensikertalaisille sen laajuuden ja informaation määrän takia. HOI:ssa täytyy pyörittää omaa armeijaa sekä maansa politiikkaa, taloutta, päättää sodan tavoitteet, päättää ulkopolitiikasta, päättää liittoumista ja erittäin suuri määrä kaikkea muuta. Pelin laajuus on yksi vetoava puoli, mutta mielenkiintoisen HOI:sta tekee sen, että pelaaja voi pelata ihan millä tahansa maapallon valtiolla. Jos tuo ei vielä riitä, niin jokainen maa on jaoteltu omiin alueisiinsa ja jokaisen valtion politiikan puolelta löydät jokaisen maan ihka oikeat sen ajan poliittiset puolueet sekä tärkeimpiä poliittisia vaikuttajia. Informaation määrä on siis erittäin suuri ja tuon kaiken tiedon keräämisen takia täytyy nostaa hattua. Julkaisupäivää ei ole vielä kerrottu, mutta jos Paradox Interactiveen on luottaminen, niin pelin julkaisu pitäisi tapahtua tulevan kevään aikana.







BATMAN: A TELLTALE GAMES SERIES



Batman ja DC Comics -fanina tämä tietysti on melko korkealla odotuslistalla. Arkhamit on saatu nyt hoidettua, joten voin mielihyvin ottaa vastaan tarinavetoisen Batmanin Telltalelta. Johan tässä alkaa vääntelemään mielessään kaikenlaisia teorioita pelin sisällöstä, mutta odotellaan uuden informaation tuloa, koska kyseisestä pelistä ei ole paljoa vielä kerrottu. Vuonna 2016 Batmanin pitäisi tulla ulos, mutta jos peli julkaistaan episodimaisesti kuten aikaisemmat Telltalen teokset, niin voipi olla, että minä pelailen Batmania vuonna 2017. Itse haluan tällaiset pelit kokea kokonaisena pakettina, koska itse olen sellainen pelaaja, että pitkällä aikavälillä menetän sen tunnelman aikaisemmista episodeista. Mutta siis, Batmania odotellen!









LISÄKSI SEURAAVAT PELIT KIINNOSTAVAT JA VOIVAT JONKIN PIENEN PALJASTUKSEN TAKIA SIIRTYÄ ODOTETUIMPIEN PELIEN JOUKKOON:



  • CUPHEAD:  Tasohyppelypeli, joka on ottanut graafisen tyylinsä 1930-luvun piirretyistä. Kiinnostus Cupheadiin liittyy juuri tuohon konseptiin, koska pelikuva näyttää ihan oikeasti vanhalta piirretyltä. 
  • DREAMS: LittleBigPlanetin tekijänä tunnetun Media Moleculen peli, joka keräsi paljon huomiota edellisellä E3-messuilla. Tässäkin on mielenkiintoinen konsepti unimaailmaan ja graafinen tyyli on vetoava. Jälleen jotain erilaista.
  • FAR CRY PRIMAL: Kiinnostus tähän peliin on jälleen konseptissa. Kivikausi on jotain sellaista, mitä ei ole ennen nähty ensimmäisen persoonan peleissä. Toisaalta Primal herättää itsessäni myös suuria epäilyksiä, koska aihe voi olla melkoisen vaikea toteuttaa järkevästi pelilliseen muotoon. Lisäksi kun kuulin tästä, niin ensimmäisenä tuli mieleen, että onko kyseessä vain jonkinlainen vastaisku ARK: Survival Evolvedille...
  • HITMAN: No, strategista toimintaa, joka vetoaa myös itseeni. Saa nähdä, minkälainen tuostakin oikein tulee. Kiinnostusta on, mutta vielä ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä nostattaisi pelin odotetuimpien joukkoon.
  • STYX: SHARDS OF DARKNESS: Hyvin klassista Stealth-pelaamista. Voi tulla jopa odotetuimpien pelien joukkoon, jos osaset osuvat kohdilleen
  • TEKKEN 7: Tätä en oikeastaan osaa edes selittää. En välitä paljoa tappelupeleistä, mutta silti joskus tekee mieli noita mätkiä ja siinä olotilassa se on oikein hauskaa. Tekken 7 kiinnostaa myös siksi, koska kyseessä on pelisarjan viimeinen peli ja itseäni kiinnostaa, mitä muutamille hahmoille oikein tapahtuu (lähinnä niille, joita itse käytän pelatessa Tekkeniä). 



Siinä olivat minun vuoden 2016 odotetuimmat ja kiinnostavimmat pelit. Jos vuodesta 2016 pitäisi vielä jotain toivoa, niin toivottavasti vuoden aikana paljastuu monia uusia kiinnostavia nimikkeitä sekä Hearthstoneen vihdoinkin saataisiin jotain todella erikoisen uutta mukaan, eikä pelkästään uusia kortteja. Lisäksi näin yleisesti toivon, että pääsisin käsiksi muutamiin viime vuoden ja sitä edellisen vuoden peleihin, jotka kiinnostuksesta huolimatta jäi kokematta (kun tiedän, etten ylemmästä listasta kuitenkaan kerkeä suurimpaa osaa kokeilemaan, paitsi noita eniten odotetuimmista varmaan lähes kaikkia). Ai niin, ja joku voisi oikeasti paljastaa sen Green Arrow -pelin. Täällä olisi yksi pelaaja, joka sellaisen mielellään ottaisi...
Ja tärkeimpänä tietenkin toivon, että vuodesta 2016 tulee jokaiselle blogin lukijalle (sekä muillekin) oikein hieno, hauska ja mieleenpainuva!



Entä te, mitkä ovat teidän odotukset vuodelle 2016? Mitä pelejä sinä odotat ensi vuodelta? Jäikö tekemästäni listasta jotain kysyttävää? Sana on vapaa!


PS. Muistakaahan käydä äänestämässä vuoden 2015 parasta peliä blogin oikeassa laidassa näkyvästä bannerista! Enää muutama päivä aikaa äänestää!










sunnuntai 20. joulukuuta 2015

No hei, Yarny!


Vähän aikaa sitten ilmoitettiin, että Coldwood Interactiven kehittämä Unravel (EA toimii julkaisijana) ilmestyy ensi vuonna. Alustavaksi päivämääräksi laitettiin 9.2.2016. Tämän innoittamana ajattelin itse tehdä oman Yarnyn, joka on siis pelin päähahmo. Tällainen oli lopputulos:



Yarnyn luurankoa väännettiin kuparilangasta


Myös pää sai muotonsa kuparilangasta (pahoittelut kuvan huonosta laadusta)

Sen jälkeen Yarny sai lopullisen muotonsa puuvillalangan avulla. Hiukan laihempi versio kyseessä, jos verrataan ylimpään kuvaan. Ehkä tämä Yarny saa ajan myötä hiukan lisää lankaa vatsansa ympärille







Päivitetty 21.12.2015
Muutaman piparin ja lankakerän jälkeen Yarny sai lisää narua ympärilleen

lauantai 19. joulukuuta 2015

Blogi: Olisiko aika kuopata erään pelisarjan kaanon, Konami?




Hideo Kojiman ja Konamin välinen mysteerinen kiista saatiin tällä viikolla viimein päätökseen. 15.12.2015 Kojiman ura päättyi Konamilla ja näin ollen pääsi vapaaksi työmarkkinoille. Hideolla oli kuitenkin jo suunnitelmat valmiina tulevaisuudelle, nimittäin herra pisti pystyyn uuden itsenäisen studion, joka kantaa nimeä "Kojima Productions". Studioon tuli myös töihin Metal Geareista tutut Yoji Shinkawa ja Kenichiro Imaizumi. Studiolla on täysi touhu jo päällä, nimittäin heiltä on tulossa täysin uusi peli PlayStation 4:lle ja PC:lle, johon Sony on luvannut antaa tukea. Kojima myös paljasti, että tuleva peli tulee sisältämään mechoja. Studion tarkoituksena olisi myös pyöriä elokuvien ja videoiden puolella, jos Kojimaa on uskominen. Vapautta, sitä Kojima todellakin sai. Kuitenkin myös miehen aikaisempi työnantaja sai vapauden johonkin todella suureen asiaan: Konami sai vapaat kädet Metal Gearille.

Kojiman uuden studion logo

Samoihin aikoihin Hideon kertoessa jatkosuunnitelmistaan Konami pisti omille nettisivuilleen haun, jossa he etsivät kehitystiimiä "Uudelle Metal Gearille", jos näin voi lauseesta "New Metal Gear" päätellä. Konami on siis todennäköisesti oikeasti luomassa jotain uutta Metal Geariin liittyvää peliä ilman sen isää, Hideo Kojimaa. He siis aikovat tarttua toisen henkilön elämäntyöhön. Työhön, johon toinen henkilö on käyttänyt elämässään aikaa yhteensä 30 vuotta. Työhön, jonka isä totesi jo Phantom Painin kohdalla, että nyt on oikeasti kyseessä viimeinen Metal Gear Solid. Ei siinä sitten, pistetään ukko pihalle ja aletaan kehittelemään jatkoa toisen täysin itse kehittelemälle maailmalle.

Ymmärrän kyllä, että Konamilla oli varmasti hyviäkin syitä sille, miksi Hideo Kojima pistettiin pihalle: Phantom Painiin pistettiin paljon rahaa ja aikaa, joka varmasti oli iso takaisku Konamin kukkarolle markkinoita ajatellen. Ymmärrän myös sen, että Konamilla ei oikeasti ole montaa pelisarjaa, joilla olisi yhtä vahva fanikunta kuin MGS:llä, saati edes sarjaa jolla tienaisi yhtä paljon rahaa. Taloudellisesti ajatellen MGS:n jatkaminen on oikein kannattavaa ilman Kojimaakin, varsinkin kun kaikki tekniikka, muun muassa Kojiman luoma FoxEngine, on jo valmiina odottelemassa uuden hittipelin luomista. Vain uusi henkilökunta puuttuu.

Onko Konamilla oikeasti niin paljon röyhkeyttä, että he alkaisivat kehittämään Metal Gearin kaanonia? Olisivatko he niin röyhkeitä, että he alkaisivat kehittelemään omia juttuja jatkoksi Solid Snaken tai Big Bossin kaanoniin? Uskaltaako Konami astua tuolle pyhälle maalle?
Itse tällä hetkellä toivon, että ei. Metal Gear Solid on Snakeiden ja Raidenin kohdalta jo ohi, joten toivottavasti Konamilla on edes pientä kunnioitusta sarjaa kohtaan, etteivät he astele mitään uutta luomaan jo "valmiiseen" kaanoniin. Alkakaa kehittämään vanhoista Metal Geareista remasteroituja versioita, niille olisi varmasti halukkuutta. Jos tuo ei kelpaa, niin alkakaa kehittämään jotain täysin uutta Metal Geariin. Kenties jokin uusi kaanon uusilla hahmoilla, joka sijoittuisi kauas tulevaisuuteen, vaikka vuoteen 2087. Silloin alkuperäinen tarina olisi melko suojattu ja pelintekijöillä olisi erittäin vapaat kädet maailman luomisessa. Tuollaisen pelin minäkin voisin jo huolia, nimittäin silloin kyseessä olisi kirjaimellisesti uusi Metal Gear, eikä Hideo Kojiman MGS.

Jos Konamin suunnitelmissa on kuitenkin jatkaa tai kehittää jotain uutta esimerkiksi Big Bossin tarinaan, niin itse olen ulkona. Se kaanon on jo kuopattu ja jokainen peli, joka sijoittuu tuohon aikaan on vain halpa versio Kojiman Metal Gearista. Vaikka siitä pelistä tulisi kaikkien aikojen Game Of The Year, niin se on silti vain halpa kopio. Se on Hideo Kojiman maailma, ei Konamin. Täysin uusi Metal Gear -maailma olisi periaatteessa myös halpaa kopiota verrattuna alkuperäisiin, mutta toisaalta se olisi täysin jotain uutta. Silloin se olisi Konamin Metal Gear, johon Hideo Kojimalla ei olisi mitään osaa (paitsi tietenkin inspiraation lähteenä).

Tämän hetkisen Metal Gear -kaanonin huolestuneena fanina haluankin kysyä: Olisiko aika kuopata erään pelisarjan kaanon, ja näin ollen kehittää jotain omaa, Konami?



perjantai 18. joulukuuta 2015

King's Quest Chapter 1 -fiilistelyä

Pelattu PlayStation 4 -konsolilla



Tämän vuoden kesällä Sierran klassista pelisarjaa King's Questia aloitettiin elvyttämään uuden pelin myötä. The Odd Gentlemanin kehittämä ja Sierran sekä Activisionin julkaisema uusi King's Quest kuitenkin poikkeaa aikaisemmista KQ -peleistä. Ensinnäkin tällä kertaa peli julkaistaan episodimaisesti. Toiseksi kyseessä ei ole enää  point-and-click seikkailu, vaan peli muistuttaa enemmän perinteikästä seikkailupeligenreä. Itse olen nyt pelannut PlayStation 4:lla kyseisen pelin ensimmäisen episodin läpi ja ajattelin hiukan pohdiskella, minkälaisia tuntemuksia tämä nyt oikein herätti. Tavallisesti olisin tehnyt tästä arvostelun selkeyden ja kokonaisvaltaisuuden takia, mutta kun en ole koko peliä pelannut läpi (eikä kaikkia episodeja ole edes julkaistu), niin en voi tehdä mitään lopullista arviota. Toisaalta arvostelussakin painotan enemmän tekstiä kuin jotain arvosanaa (arvosana ehkä toimii enemmän sellaisena "selkeyttäjänä"), joten eipä sillä nyt niin väliä ole millä tavalla omat tuntemukset tuon esille. Tällä kertaa mennään siis näin.

Graafinen ilme on hyvin persoonallinen
King's Quest sijoittuu tarinallisesti fantasiamaailmaan, jossa saamme kohdata melko perinteikkäitä fantasiahahmoja lohikäärmeistä ritareihin. Aikaisemmista peleistä tuttu Graham on tälläkin kertaa valokeilassa. Nyt tosin kuningas Graham on jo melko vanha mies, mutta saamme silti kuulla hänen nuoruudestaan tarinoita herran itse kertomana. Ensimmäisessä osassa kuningas kertookin meille tarinaa siitä, kuinka hänen matkansa kohti ritarin arvonimeä oikein eteni.
En ala tarinaa tuota enempää spoilaamaan, mutta jos tuota stooria katselee yleisesti, niin se oli ihan hyvä. Se ei kuitenkaan ole mitään huippuluokkaa, mutta ei se nyt todellakaan mikään huono ollut. Sanoisin, että sellaista keskitasomaisen hyvää. Syynä tähän voi olla ihan se, että kyseessä on vasta ensimmäinen episodi, ja aihe pyöri aika paljon turnajaisten ympärillä, eikä mitään kummallista oikein tapahtunut. Olen melko varma, että tulevissa episodeissa päästään enemmän tarinallisesti vauhtiin.
Mikä kuitenkin yllätti minut kovin oli pelin toteutus. King's Questissa oleva atmosfääri on nimittäin erittäin mukaansa tempaava. Se, kuinka itse ohjailet nuorta Grahamia vanhan Grahamin samalla kertoen tarinaa lapsenlapselleen toi hyvin esille sellaista klassista satumaisuutta. Tästä isot kiitokset menevät Christopher Lloydin suuntaan, joka hoitaa vanhan Grahamin ääninäyttelyä aivan loistavasti. Myös Josh Keaton hoitaa hyvin oman osuutensa päähenkilön nuorena kuvana, mutta tosiasiassa ilman Llodia tarinankerronta olisi voinut olla melko huonoa tai ainakin atmosfääri olisi ollut miedompaa. Jälleen esimerkki siitä, kuinka ääninäyttelyllä on merkitystä.

Myös valintoja päästään tekemään King's Questissa. Käsittääkseni valinnoilla ei kuitenkaan pitäisi olla suurta merkitystä lopputuloksiin. Näin ainakin menee ensimmäisessä osassa.

Kokemus itse pelimekaniikasta on myös positiivinen. Grahamin ohjailu hienosti luodussa fantasiamaailmassa on rentoa ja samalla melko nopeaa. Kulkemisen oleminen nopeaa on vain hyvä asia, koska King's Quest sisältää paljon perinteistä, mutta samalla melko ärsyttävää "Tuo minulle se tietty asia, niin saat jotain tilalle" -jatkumoa. Tällaisen jatkumon luominen tarkoittaa myös tietysti sitä, että peli sisältää jonkin sortin puzzleilua. King's Questin puzzlet ovat kuitenkin erittäin yksinkertaisia ja helppoja, eli mikään oman elämänsä Garry Kasparov ei tarvitse olla. Tärkeää kuitenkin on, että seurailee ympäristöä tarkkaan, koska joskus tehtävän suorittamiseen saatetaan vaatia jotain hyvin pientä yksityiskohtaa jostain asiasta. Kaiken lisäksi tehtävät ovat idealtaan melko erilaisia, eli saman toistoa ei tarvitse pelätä.

Tärkeitä kysymyksiä, tärkeitä kysymyksiä...

King's Questin ensimmäinen osa oli hyvin rento kokemus. Tarinankerronta oli sujuvaa ja välillä sai myös hiukan hymähdellä typerille sanaleikeille (joita muuten kerrotaan melkein koko ajan) ja pilke silmäkulmissa väännetyille vitseille. Ehkä King's Questin atmosfäärin salaisuus on juuri se, että se ei ota itseään liian vakavasti. Vaikka näin on, niin samalla paketti pysyy myös kasassa. Aion palata King's Questin pariin varmasti jossain vaiheessa, mutta todennäköisesti odotan siihen asti, kunnes kaikki episodit ovat ulkona. Pääseepähän tarinan silloin kokemaan kokonaisena ilman mitään pitkiä taukoja.

Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan kuningaskuntaan. Luotto tulevaisuuteen on kova ainakin ensimmäisen osan myötä, mutta toisaalta selkäpiissä karmii ajatus pettymyksestä. Toivon, että seuraavissa osissa tulemme näkemään jo syvällisempää tarinaa. Tarinankerronta varmasti tulee jatkossakin toimimaan hyvin, mutta ei sekään auta King's Questia, jos itse kerronnassa oleva tarina ei pääse vauhtiin. 


King's Questissa ollaan panostettu myös maisemiin





tiistai 15. joulukuuta 2015

Liebster Blog Award (Again!)





Pitkään ei kestänyt, kun Liebster Award pysähtyi omalle kohdalle jälleen. Kiitos Miwwille tästä palkinnon ojentamisesta! Käykäähän te muut katsomassa myös hänen blogiaan! Aikaisemmat Liebster Blog Award - vastaukseni voi käydä lukemassa TÄMÄN linkin takaa, mutta hoidetaan nämä uudet kysymykset pois alta.

Ohjeet meni näin:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnonantajan asettamiin 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 seuraajaa
5. Laadi 11 kysymystä, johon valitsemasi bloggaajat vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseesi
7. Ilmoita palkinnosta valitsemillesi bloggaajille ja linkitä postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse



Ja kysymykset ovat:


1. Mikä peli on ikisuosikkisi, jota olet pelannut eniten? Paljon peliaikaa kyseisessä pelissä on käytetty?

Aikaisempaan tämän tapaiseen kysymykseen luettelin nämä pelit (koska en osaa valita yhtä): Metal Gear Solid 3 ja 5, Batman: Arkham City, Rocksmith 2014 ja Super Mario Bros 3. Onhan noita paljon enemmänkin, mutta noista sitten enemmän lupaamassani Peliaika -gaalassa. Sieltä on ehkä tulossa jotain Hall Of Famen -tapaista....
Itse asiassa en osaa sanoa, mitä ikisuosikkia olisin pelannut eniten. Minusta tuntuu siltä, että eniten aikaa on ehkä mennyt sellaisiin ajantappajapeleihin, esimerkiksi Hearthstoneen... tai no, en tiedä. Ei sitä pelattua aikaa tule niin hirveästi katsottua pelikohtaisesti.


2. Kun joku uusi kauan odotettu peli saapuu, miten valmistaudut pelin ensimmäiseen pelihetkeen?

En nyt oikeastaan valmistaudu noihin saapumisiin mitenkään. Ehkä joskus saatan pelata ennen julkaisua aikaisempia pelisarjan pelejä, jotta pääsen pelisarjan tunnelmaan mukaan. 

3. Jos pitäisi valita puolisoksesi mikä tahansa pelihahmo, kuka se olisi ja miksi?

Aika paha kysymys, nimittäin peleissä hahmot ovat yleensä väännetty melko stereotyyppisiksi ja epärealistisiksi (tämä nyt ei tarkoita sitä, etteikö hahmo voisi silti olla hyvä). Tykkään kuitenkin siitä, kuinka viime vuosina ollaan pelimaailmassa alettu näkemään myös hyvin realistisia hahmoja. Jos puoliso täytyisi nyt pelihahmoista valita, niin valitsisin aika varmasti sen tuolta realistisuuden puolelta. Jos vastaisin tylsästi, niin sanoisin vain, että joku hahmo Sims -maailmasta. En kuitenkaan hyväksy tätä vastausta itseltäni, niin sanotaan nyt vaikka Mei Ling Metal Gear -sarjasta (koska Mei tuli ensimmäisenä järkevänä vaihtoehtona mieleen).


4. Mikä paljon suosiota saanut peli ei koskaan löydy sinun pelikokoelmastasi, etkä halua antaa pelille edes mahdollisuutta?


Ei ole yhtään mitään peliä, mille en voisi antaa mahdollisuutta. On kuitenkin olemassa pelejä, joihin en tule suurella todennäköisyydellä itse laittamaan rahaa. Tähän kuuluu esimerkiksi Call Of Duty -pelisarjan pelit. Kyseinen pelisarja ei vain kiinnosta minua niin paljoa, että alkaisin laittamaan omia roposia tuohon räiskintään. Ehdottomasti lähden kokeilemaan vaikka kaikkia uusimpia COD:ja, jos siihen tulee jossain mahdollisuus, mutta rahaa en niihin pistä.

5. Kuka pelihahmo voisi olla parasystäväsi oikeassa elämässä?

Varmaan kaikki mahdolliset realistiset hahmot, jotka ovat vielä niin sanotusti "hyviksien" puolella. Luulisin ainakin näin?  Mitään tiettyä hahmoa ei nyt ikävä kyllä tule mieleen, mutta uskon että usean kanssa tulisin toimeen.

6. Missä pelissä on mielestäsi kaikkein upeimmat ja kauneimmat maisemat?

Peleissä on todella paljon hienoja maisemia, varsinkin nykyisissä avoimen maailman peleissä. Itse vastaan tähän kuitenkin, että hienoimmat maisemat ovat olleet suomalaisessa Trine -pelisarjassa. Trinen maisemat ovat vain jotenkin niin maagisia, joka vetää puoleensa.


7. Jos tehtäisiin paras peli ikinä, yhdistämällä 3-5 erilaista peliä, mitkä ne pelit olisivat ja mitä asioita kustakin pelistä haluaisit? (Esim simsin hahmonmuokkaus, minecraft rakennustyyli, witcher grafiikat tms.)

Heitän tämän näin suoraan hatusta: Metal Gear Solid vitosen pelattavuus, GTA vitosen avoimuus, Witcher -pelisarjan roolipelimäisyys, Sims-tyylinen maailman sekä hahmon luominen sekä Hearts Of Ironista yksityiskohtaisuus. En tiedä toimisiko tämä ollenkaan, mutta tämä tuli mieleen näin äkkisältään!


8. Minkä pelin pariin haluaisit päästä takaisin, mutta aika ei riitä/joku muu peli vie kaiken aikasi?

Erittäin monen. Eniten on kuitenkin ollut haluja palata XCOM: Enemy Unknownin pariin. No, XCOM:n pariin päästään viimeistään XCOM 2:sen tullessa kauppojen hyllyille.


9. Onko jokin tapahtuma/hahmo/muu asia pilannut jonkun muuten todella hyvän pelin?

Ei nyt ainakaan mikään hahmo tai tapahtuma ole koko peliä pilannut. Eiköhän pilaamisen ole ihan hoitanut joko surkea pelimekaniikka tai tylsä tarina.


10. Minkä pelin ja mikä vihollinen/hirviö on kaikkein pelottavin mitä tiedät?

Pfff, paha kysymys. Sanon tähän, että elokuvista tuttu Xenomorph eli Alien. Alien on vaan jotenkin olemukseltaan erittäin kuumottava. En haluaisi kohdata oikeassa elämässä, eikä onneksi näin tule koskaan tapahtumaan. Lisäksi Alien on aivan loistava hahmo!

11. Mitkä pelit löytyvät sinun "pakko saada" listaltasi?

Tästä aiheesta lisää tulevassa 2016 -postauksessa, mutta mainittakoon nyt vaikka Warhammer: Total War.


Tässä keksimäni 11 kysymystä, joihin jokainen halukas saa vastata (koska taitaa olla kaikilla tietämilläni pelibloggaajilla tämä pysti jo käynyt):



1. Jos pelissä on mahdollisuus tehdä valintoja (esim. Telltalen pelit), niin vastaatko näihin omien tuntemuksien mukaan vai tuleeko valinnat vain mielenkiinnon mukaan (esim. "kokeillaanpa tuota, koska vaikuttaa mielenkiintoiselta" -tyyliset valinnat)?

2. Mikä on ei-niin käytetty aihe peleissä, jota haluaisit nähdä pelimaailmassa useammin?

3. Oletko ostanut peliaiheista vaatetusta itsellesi?

4. Entä oletko ostanut peliaiheisia soundtrackeja tai musiikkia (fyysisesti tai digitaalisesti)?

5. Peli, joka on aiheuttanut eniten tuntemuksia pelatessa (syy voi olla mikä tahansa)?

6. Toivotko joulukuusen alta löytyvän jotain peliaiheista tänä vuonna?

7. Seuraatko jonkin pelistudion toimintaa niin tarkkaan, että jokainen tekele kiinnostaa, mikä kyseiseltä studiolta on tulossa markkinoille?

8. Jäikö tämän vuoden osalta joku peli pelaamatta, mikä harmittaa todella paljon?

9. Onko jokin peligenre, jonka pelit ei jostain syystä ole oikein uponnut tai ei ole vaihtoehtoisesti kiinnostanut?

10. Kamek loitsui päällesi kirouksen, jonka seurauksena et voi pelata kuin vain yhtä peliä seuraavana vuonna. Kirous ei kuitenkaan ole kovin voimakas, joten saat valita tämän kyseisen yhden pelin. Mikä se olisi?

11. Vuosi 2015 oli erittäin kova pelien suhteen. Minkälainen on mielestäsi tuleva vuosi? Tuleeko vuodesta 2016 kovempi kuin 2015?

lauantai 12. joulukuuta 2015

Blogi: Grammya videopeleille!




Jos aivan totta puhutaan, minua ei kiinnosta Grammyt (paitsi ne live-esitykset kyllä). Kuitenkin aina katson ehdokkaat ja voittajat yleissivistyksen takia, mutta en kyllä itse anna noille pysteille painoarvoa oikein yhtään. Syitä on monia, mutta ehkä suurimpana syynä on, että ehdokkaissa pyörii koko ajan samat naamat ja nämä naamat sekä näiden fanit oikein tappelevat kirjaimellisesti siitä, kuka saa eniten näitä haluttuja pystejä. Pahimmassa tapauksessa pystien ja ehdokkuuksien kautta aletaan vertailemaan, kuka on paras artisti. Anteeksi vain, mutta pystit eivät kerro vielä yhtään mitään. Toiseksi, voidaanko artisteista edes sanoa, kuka on parempi kuin toinen? Jokainen tekee omaa juttuaan, joten voidaanko näitä "omia juttuja" edes verrata paremmuuden kautta toisiinsa? Maailmassa on monia erittäin menestyneitä pitkän uran tehneitä artisteja, jotka eivät ole grammyja saaneet kuin 0-2 kappaletta ja ovat silti nimetty legendaarisiksi artisteiksi/yhtyeiksi, joten ei pysteillä ainakaan lähtökohtaisesti pitäisi olla merkitystä (eiköhän se tärkeys ole ihan jossain muussa, nimittäin musiikissa). Lisäksi täytyy muistaa, että mistä kukakin tykkää on vain subjektiivinen mielipide.

Kuitenkin tämän tekstin tarkoituksena ei ole kinastella pystien arvokkuudesta, merkityksestä tai siitä, kuka maailman artisteista on minkäkin musiikkilajin "kuningas" tai "kuningatar". Aihe kuitenkin pyörii edelleen Grammyissa, nimittäin tällä viikolla julkaistiin uudet Grammy-pystien ehdokkaat. Kiikaroin ehdokkaat läpi ja jälleen huomio kiinnittyi mielenkiintoiseen kohtaan: mikään varta vasten videopeliin tehty kappale ei saanut ehdokkuutta missään kategoriassa. Kuten tiedämme, Civilization IV:ssä ollut "Baba Yetu" -kappale on saanut Grammyn vuonna 2010 kategoriassa "Paras laulusäestyksinen instrumentaalikappale", ja Journeyn soundtrack sai ehdokkuuden vuonna 2013 "paras visuaaliseen mediaan sävelletty soundtrack" -kategoriassa. Siinä onkin kaikki pelimusiikki, mikä on saanut hiukan valoa kyseisessä palkintogaalassa. Pelimusiikin oleminen ehdokkaana on tietenkin ollut vaikeaa näin historian valossa katsottuna, kun mitään sopivaa kategoriaa ei ole ollut. Videopelit hyväksyttiin nimittäin vasta vuonna 2012 tuohon aikaisemmin mainittuun visuaalisen median soundtrack -kategoriaan. On kuitenkin mielenkiintoista, miten ihmeessä mikään muu videopeli ei ole näinä vuosina saanut napattua itselleen musiikkinsa kautta Grammy-ehdokkuutta, vaikka upeaa pelimusiikkia tulee joka vuosi erittäin paljon? 

Sinusta voi nyt tuntua oudolta, kun kitisen asiasta jonka ei pitäisi niin hirveästi allekirjoittanutta kiinnostaa. En väitä, etteikö näinä vuosina olisi voinut olla paljon "parempaa" musiikkia muissa visuaalisen median tuotteissa, kuten elokuvissa tai TV-sarjoissa. Näin ilmeisesti sitten on ollut, jos Grammyja pitäisi pitää jonain mittarina. Mielestäni kuitenkin tämä videopelien osuullisuuden vähyys saattaa kertoa myös jostain toisesta asiasta: videopelit ovat edelleen väheksytty viihdemuoto.

Vaikka videopelien suosio on kasvanut roimasti viime vuosina monella saralla, niin silti sitä väheksytään. Videopelit aiheuttavat edelleen pahennusta, vaikka jossain elokuvassa käsiteltäisiin samaa aihetta raa'emmin kuin itse pelissä. Pelien ympärillä pyörii edelleen jonkinlainen epämiellyttävä stigma, jota ei ole saatu karisteltua pois. Karistelun onnistumiseen vaaditaan vain aikaa. 

Väheksymisen voi huomata myös pelimusiikin kautta. Eri musiikkiaiheisissa -sivustoissa käsitellään paljon erilaista musiikkia, myös eri viihdemuotojen soundtrackeja. Kummallisesti videopelien soundtrackeja ei hirveästi näy millään sivustolla, vaikka elokuvien äänimaisemista saadaan lukea pidempiäkin analyyseja. Eikö näitä sivustoja kiinnosta pelimusiikki, vai eivätkö he edes halua kuunnella näitä kappaleita kyseisen viihdemuodon väheksynnän takia? Eikö analyyseja löydy siksi, koska tarkemman analyysin tekemiseen saatettaisiin vaatia myös itse pelin pelaamista, joka tietysti vaatii enemmän kuin muutaman tunnin pituisen elokuvan katsominen? Eikö kukaan vaivaudu edes kuuntelemaan pelkkiä kappaleita vaikka CD:n kautta? Toisaalta syynä voi olla ihan sekin, ettei pelien soundtrackeista paljoa jutella edes pelaajien keskuudessa: usein pelien soundtrackeista keskustelu on vain sitä, pidetäänkö jonkin pelin musiikkia hyvänä vai huonona. Siinä se.

En nyt todellakaan väitä, että tuo on syy ehdokkuuksien vähyyteen. Ehkä näitä ehdokkuuksia valinneet ovat olleet sitä mieltä, että elokuvien soundtrackit ovat olleet selkeästi parhaimpia, jolloin videopeleissä olleet sointukombinaatiot ovat jääneet jalkoihin. Ehkä näin todellakin on ollut. Oli miten oli, minusta olisi silti mielenkiintoista tietää, kuinka monen videopelin soundtrackin nämä ehdokkuuksia valitsevat ovat kuunnelleet ennen valintoja tehdessä...

torstai 10. joulukuuta 2015

Magicka 2 (Arvostelu)

Pelattu PlayStation 4:lla



Paradox Interactive ei ole todellakaan kuuluisa firma konsolipelien suhteen. Itse asiassa yhtiön julkaisulistalla olevista peleistä löytyy vain alle yhden käden sormien määrä pelejä, jotka olisivat saaneet oman versionsa konsolille. Paradox yllättikin tänä vuonna pistämällä Magicka 2:sen myös PlayStation 4:lle PC:n lisäksi. Kyseinen peli oli viime kuussa PS Plussan ilmaisissa peleissä, joten täytyihän tämä teos ottaa käsittelyyn jo pelkästään "Paradox" -leiman takia.

Magicka 2 on siis jatkoa aikaisemmalle Magicka -pelille, joka julkaistiin noin 4-5 vuotta sitten, tietenkin Paradoxin tapaan vain PC:lle. Ero Magickaan ja Magicka 2:seen  on se, että ensimmäisen pelin rakentamisen hoiti Arrowhead Games Studios, kun taas uuden tulokkaan pisti sievään pakettiin Pieces Interactive. Mielenkiintoista on, että vaikka kehittäjä vaihtui, niin Magicka tuntuu siltä miltä pitääkin: perinteisen hauskalta.

Magicka 2:n tarina on erittäin simppeli: velhosodat ovat juuri päättyneet, ja kylien asukkaat ovat uskaltaneet lähteä pihamaille juhlimaan. Kuitenkin kummallisesti ikivanha ennustus päättää yhtäkkiä toteutua, ja kyläläisten riesaksi ovat tulleet erilaiset viherkeltanahkaiset peikot ja örkit sekä erikoiset luonnonkappaleet. 1-4 velhoa ovat sitten päättäneet lähteä pelastamaan maailmaa (tai aiheuttamaan vain tuhoa ympärille). Tarina on yksinkertaisuudessaan tässä, eikä se oikeasti laadultaan ole kummoisempi (eikä sitä ole pituudella pilattu; parhaimmillaan pelin voi läpäistä muutamassa tunnissa). Toisaalta, harvassa moninpeliin perustuvassa pelissä on hyvää tarinaa, joten voidaanko Magicka 2 -peliä sanoa omaan genreensä nähden hyvänä tarinana? Se oikeastaan riippuu aivan täysin siitä, uppoaako Magickan huumori pelaajaan. Peli on nimittäin täynnä huumoria, joka on tietenkin erittäin vaarallista, koska kaikki huumori ei sovi kaikille (yllättäen). Magickassa huumori on melko parodiamaista sekä naljailevaa. Itselleni se huumori toimi ihan hyvin: ei niiden vitsien laatu mitään huippuluokkaa ole, mutta silti ne aiheuttivat naurun hymähdyksiä sekopäisyytensä vuoksi, lisäksi tuo tyyli sopii muutenkin melko hyvin kohellusmaiseen maailmaan, joka on yksi Magickan pääpiirteistä.
Kyllä toimii, lähetys päälle!
Säpinää!
Magickan pelimekaniikka on ehkä helpoiten selitettävissä näin: Kuvittele Diablo -pelisarja tai Helldivers pienemmissä saappaissa sekä hiukan erilaisella taistelusysteemillä. Okei? No niin, taistelusysteemi on pelin suola. Pelaaja ohjaa velhoa, jolla on käytettävissään 8 eri taikaelementtiä. Jokainen näistä elementeistä toimii eri lailla, ja toimivat eri vihollisiin ja kohteisiin omalla tavallaan. Tuli -elementti yllättäen tehoaa lehtien alla piilotteleviin vihollisiin ja aiheuttavat tulipaloja herkissä paikoissa, kun taas sähkö -elementillä voidaan saada kastuneita vihollisia nopeasti pois pelistä useampi kerrallaan. Jos pelkän yhden elementin käyttäminen tuntuu puuduttavalta, voi näitä elementtejä yhdistellä toisiinsa: miltä kuulostaisi ampua liekehteleviä salamoita tai kenties jäisiä kivipalloja? Tämä on Magickassa mahdollista, ja yllättäen nämä yhdistelmät ovat hyvin tehokkaita. Kaikkia yhdistelmiä ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä, mutta näitä elementtimäisiä molekyylejä tehdessä täytyy ottaa huomioon muutama asia: Jotkut yhdistelmät voivat olla kohtalokkaita itselle. Esimerkiksi veden ja sähkön yhdistäminen ei todellakaan kuulosta hyvältä, eikä myöskään elämä- ja kuolema -elementti parivaljakkona oikein kuulosta lupaavalta. Tarkkana täytyy olla! Lisäksi elementtejä voi yhdistää omaan lähitaisteluaseeseen halutessaan. Taisteluun on työnnetty myös mukaan pikaisia aputaikoja, jotka ovat kyllä ihan hyödyllisiä, esimerkiksi oman pelikaverin voi herättää kuolleista tai sitten käyttää kovaa tuulenpuuskaa heittämään esteet pelaajan edestä pois. Kyseiset pikanäppäimet voivat olla merkittäviäkin tekijöitä rähinöidessä, mutta jos minulta kysytään, niin koko pikajutut olisi voinut jättää pois ja muuttaa ne ihan tavallisiksi elementtiyhdistelmiksi muiden taikojen tapaan.

Eh, siivooja?
Kuten aikaisemmista selityksistä voi jotenkin päätellä, peli on aikamoista sähellystä jo pelkästään elementtien suhteen. Sähellystä tulee kuitenkin lisää, kun omaan peliin tuodaan mukaan muita pelaajia (eli 2-4 pelaajaa). Yksinään omaa peliään pystyy kontrolloimaan melko helposti, mutta useamman velhon hääräillessä taikojen kanssa ei todellakaan tuo mitään hyvää aikaan. Parhaimmillaan omien pelikaverien kanssa elementtejä yhdistellessä yhteisestä pelityylistä voi saada jo aikaan korkeamman tason taidetta, mutta fatkahan on se, että tämä on melko harvassa. Tästä kertonee se, että pelaaja tulee kuolemaan vähiten itse vihollisiin. Suurimmat kuolion aiheuttajat ovat itse asiassa muut pelaajat sekä rotkot, joihin pelaaja tippuu aika ajoin mitä typerin syin (ja nämä rotkot ovat oikeasti ärsyttäviä, varsinkin jos alue ei muutenkaan ole mikään suuri). Sekasorron voisi kuvitella olevan pelille viimeinen niitti, mutta totta puhuen se on melko hauskaa. Ikävä kyllä hauskuus riittää vain yhdelle pelikerralle lyhyen peliajan sisällä, nimittäin kauan velhojen kanssa ei jaksa mätkiä. Pelimekaniikka antaisi kyllä kiinnostusta pelata pidempääkin, mutta samaa tarinaa saati kenttiä ei jaksa alkaa käymään äkkisältään uudestaan läpi. Kampanjaa voi kyllä muuttaa artefactien avulla hiukan, jolloin pelimekaniikkaa pystytään halutessaan helpottamaan tai vaikeuttamaan, mutta ei se silti oikein innosta lähteä ottamaan uutta kierrosta velhomaailmaan. Yksi paluulippu, kiitos!

Vaikka uudelleenpeluu saa nyt kuraa niskaansa, niin tulen kuitenkin vielä usein palaamaan Magicka 2:sen pariin, nimittäin kyseessä on kuitenkin hyvä peli. Pelin sekoilu ja huumori kaipaa vain hiukan taukoa uutta pelikierrosta varten. Sekoilun takia uskallan myös väittää, että jokainen pelikerta tulee varmasti olemaan erilainen, ainakin muiden kanssa pelattuna. Hetken aikaa toista kierrosta testimielessä kokeillen tapahtumat menivät eri tavalla, koska siinä alkoi pikku hiljaa oppimaan tehokkaita pelitapoja sekä muiden pelaajien pelityyliä. Magicka 2 on ehdottomasti kokeilun arvoinen peli, vaikka se saattaakin vaatia sulattelua seuraavaa pelikertaa varten. Kyseistä peliä voisi oikeastaan verrata kärjistetyllä tavalla karkkiin: se on makeaa, mutta liikana se aiheuttaa huonoa oloa. Siksi sen nauttimista pitää rajoittaa.

Maagisen seikkailun aikana minun velhoni kustomoitui tämän näköiseksi


ARVOSANA:

HYVÄ (8)

POSITIIVISTA:

+ Maagisen hauskaa
+ Pelimekaniikka toimii hyvin ja on samalla oiva (varsinkin elementtien käyttö taioissa)
+ Hyvä moninpelinä

NEGATIIVISTA:

- Huumori ei sovi kaikille
- Yksinään peli voi tuntua tylsältä
- Rotkot




Pelin traileri, jossa välittyy myös pelin huumori:



sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Blogi: Suomi mainittu, torilla tavataan!




Tänään vietetään Suomen Itsenäisyyspäivää. Suomen historian aikana on sattunut kaikenlaista hyvää ja välillä ikävääkin. Tiesitkö kuitenkaan, että Suomi on historiansa aikana mainittu todella monessa videopelissä tavalla tai toisella (isommassa tai pienemmässä roolissa)? Listasin muutamia videopelejä, joissa saamme törmätä sinivalkoiseen väriin:



ASSASSIN'S CREED ROGUE

Noin vuosi sitten julkaistussa Assassin's Creed Roguessa seikkailee Juhani Otso Berg niminen hahmo, joka on pohjoisesta Suomesta kotoisin. Pelissä muun muassa selviää, että Berg on syntynyt Mikkelissä ja että hän on kouluttautunut Utin jääkärirykmentissä. Saamme kuulla myös Roguessa Bergin sanovan erään tutun perisuomalaisen kirosanan, joka kyllä kuulostaa hassulta kanadalaisen ääninäyttelijän sanomana. Käsittääkseni Juhani piipahtaa myös uusimmassa AC Syndicatessa, korjatkaa jos olen väärässä...


WORLD RALLY CHAMPIONSHIP - PELISARJA

Suomi on autourheilukansaa, joten ei ole mikään suuri yllätys, että rallipeleissä saamme törmätä sinivalkoiseen väriin melko usein. Suomalaisten rallikuskien lisäksi World Rally Championship -pelisarjassa ollaan erittäin usein päästy ajelemaan suomalaissa ralliradoissa. Uusin WRC-peli ei ole poikkeus, vaan siinä pääsemme ajamaan Neste Oil Rallyssa, joka sijoittuu Jyväskylän alueelle.



WIPEOUT PULSE

Ajoa Suomessa ei ole unohdettu myöskään tulevaisuudessa. 2207 vuoteen sijouttuvassa ajopelissä viimeinen ajorata on nimeltään Outpost 7, joka sijaitsee Suomessa. Rata on jollain tavalla saanut pikkuistaa vihaa niskaansa, koska rata sisältää muutamia ärsyttäviä kohtia. Toisaalta mikä se sellainen finaalirata on, mikä ei aiheuta ärsyyntymistä?




TEKKEN TAG TOURNAMENT 2

Tappelupeli-genren yhdessä kuningaspelisarjassa Tekkenissä ollaan nähty suomalaista maisemaa. Tekken Tag Tournament 2:ssa nimittäin on Arctic Dream niminen kenttä, jossa päässään ihastelemaan Korvatunturin maisemia. Teema on "yllättävästi" jouluinen, koska taustalla näemme tonttuja, poroja sekä joulupukin! Kyseinen kenttä on myös ilmaisessa Tekken Revolutionissa, tosin vain arcademaisemmassa muodossa.



HEARTS OF IRON III

Suomen oleminen mukana strategiapelessä ei ole oikeastaan mikään yllätys. Yllätys se ei ainakaan ole Hearts Of Ironissa, jossa voit ohjastaa ihan mitä tahansa maailman valtiota, joka oli olemassa toisen maailmansodan aikana. Yksi suosikkipelistudioistani Paradox Interactive kuitenkin nosti HOI3 -pelissä Suomea Their Finest Hour -DLC:n avulla: Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota tuli pelin yhdeksi keskeiseksi tapahtumaksi. Suomella on aina ollut mielenkiintoista pelata HOI -pelejä ihan yleisestikin, mutta DLC:n myötä sitäkin puolta paranneltiin. Ja kuten HOI -peleissä muutenkin, infolaatikoilta ei vältytä:








TOM CLANCY’S ENDWAR

Tom Clancy's EndWarissa pääsemme seikkailemaan kolmannen maailmansodan tapahtumiin. Suomi on tietenkin menossa mukana ja pelaaja pääsee jopa pelaamaan Rovaniemen maisemissa. Se jääköön spoilaamatta, mitä siellä Rovaniemellä oikein tapahtuu...


WAR THUNDER


Tämän vuoden kesällä World Of Tanksin kilpailija War Thunder paljasti, että he aikovat lisätä omaan peliinsä kentän, joka sijaitsee Suomessa, tarkemmin Imatralla. Kenttä on ollut jo pidempään auki, joten jos War Thunder ja Imatra kiinnostaa, niin menoksi vain!

Tältä näyttää War Thunderin näkemys Imatrasta. Kuva pelin omasta blogista




METAL GEAR SOLID: PEACE WALKER


Kuva Konamin japaninkieliseltä -nettisivulta



Mitä, yllätyitkö? Ei ole mikään ihme. MGS: Peace Walkerissa mainitaan PERIAATTEESSA Suomi useaan kertaan ja puhutaan jopa sen eräästä kulttuurin muodosta, nimittäin saunasta. Todennäköisesti suurin syy, miksi moni ei tiedä tästä tapauksesta johtuu siitä, ettei tapahtumaa ole käännetty englanniksi. Tapahtuma on nimittäin japankielisessä äänitekasetissa! Se, pidetäänkö kyseistä tapahtumaa kuitenkaan virallisena osana kaanonia on epäselvää, mutta näin kuitenkin on, Suomi mainitaan useaan kertaan MGS:ssä! Ja mitä siinä kasetilla oikein tapahtuu? No, Snake ja Kazuhira alkavat tukkanuottosille Mother Basen saunassa... 
Kyseinen tilanne on siis tarkempi kuvaus Pazin kahdeksannesta salaisesta äänitekasetista, joka on englanniksi ja löytyy pelistä. Täysin tarkka kuvaus tapahtumasta on "Metal Gear Solid: Peace Walker - Heiwa to Wahei no Blues" nimisessä CD:ssä, jossa tulee oikeastaan kaikki Suomi -maininnat. 

Jos kyseinen tapahtuma kiinnostaa, niin sen voi kuunnella YouTubesta TÄMÄN LINKIN takaa. Metal Gear Moments -niminen kanava on ollut vielä niin ystävällinen, että on laittanut mukaan englanninkielisen tekstityksen! 




Tuleeko sinulle mitään peliä mieleen, jossa Suomi on ollut valokeilassa?





+ HYVÄÄ ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ JOKAISELLE!