Joulukalenterin luukku 1: Viisi vuonna 2016 ilmestynyttä peliä, jotka jäi kokematta (ja kyllä harmittaa!)

Oi joulukuu, joulukuu... Viimeisiä päiviä viedään tämän vuoden osalta  ja samalla startataan vuoden joulukalenteri. Vuosi 2016 on ollut vauhdikas ja tapahtumarikas monessa suhteessa, niin arkielämässä, blogissa kuin pelien maailmassa. Itse asiassa vauhti on ollut niin huima, että yksinkertaisesti näin pelaajan näkökulmasta taakse on jäänyt myös moni tänä vuonna ilmestynyt peli, jota olisi halunnut edes kokeilla vaikka betan kautta. Joulukalenterin ensimmäinen luukku onkin suunnattu juuri viidelle tällaiselle pelille, joita olisin mieluusti halunnut kokeilla ja täten saada niistäkin tänne Peliaikaan materiaalia. Nämä viisi peliä ovat siis sellaisia, jotka ovat jääneet täysin kokematta tämän vuoden osalta ja suoranaisesti harmittaa, että näin on sattunut käymään. Aika kun ei aina riitä (tai takana on jokin muu syy...):

UNRAVEL

Unravelia tuli hehkutettua paljon jo ennen sen julkaisua. Ruotsalaisen studion kehittämä peli vaikutti juuri sellaiselta tapaukselta, joka olisi todennäköisesti kamppaillut jopa vuoden peli -tittelistä omalla kohdalla, jos siihen olisin päässyt käsiksi (tai no mistäs minä tiedän, en ole vielä edes koskenut tähän teokseen). Innostuneisuus tätä peliä kohtaan lähti jo heti sen paljastamisesta, joten on suuri harmi, että kaikesta hypestä huolimatta en ole vielä edes ostanut Unravelia. Syy pelaamattomuuteen? Yksinkertaisesti helmikuun arkiset kiireet sekä samassa kuussa ilmestynyt XCOM 2, joka kyllä myös vei mennessään... Jostain oli siis pakko leikata, ja ikävä kyllä nyt leikkaaminen tapahtui Unravelin langasta.

OVERWATCH

Kuten moni blogia seuranneet tietää, niin FPS -pelit eivät suoranaisesti ole sitä minun suosikkigenreä peleissä. Viime vuosien aikana ainoastaan R6: Siege on onnistunut tiimipelaamiseen sekä suunnitelmallisuuteen keskittyvällä tyylillään koukuttamaan Peliaikaa ylläpitävän pelaajan mielen räiskintäpelien maailmassa. Overwatch on taas tapaus, joka myös keskittyy tiimipelaamiseen, tosin hiukan eri tavalla kuin Siege. Täten kiinnostus Overwatchia kohtaan on edelleen suuri, mutta genrensä vuoksi itselläni on ollut hiukan vaikea hypähtää tämän pelin kelkkaan, varsinkin kun tänä vuonna on ilmestynyt monia muita omaan makuhermoon paremmin osuvia pelejä. Tähän asiaan pitäisi tehdä kuitenkin muutos, joten toivottavasti ensi vuoden puolella pääsen vihdoin käsiksi tähän Blizzardin räiskintään. Harmittaa, harmittaa...

PAPER MARIO: COLOR SPLASH

Mariot toimivat aina, olkoon sen tyyli mikä tahansa. Nintendo osaa hoitaa tämän puolen hyvin ja varsinkin tämän vuoden osalta Japanin pelialan oman tiensä kulkija on saanut aikaan sen, että allekirjoittanutta oikein häritsee, etten omista Wii U:ta. Jonkin aikaa sitten nimittäin ilmestyi Paper Mario: Color Splash niminen peli ja arvatkaa mitä: Se näyttää aivan loistavalta! Color Splash on tyyliltään ehkä turhankin yksinkertaisen oloinen, mutta sellaisia melkeinpä kaikki Mario -pelit muutenkin ovat. Yksinkertaisuudestaan huolimatta kyseinen Paper Mario vaikuttaa todella mielenkiintoiselta tapaukselta ja mitä nyt olen pieniä videopätkiä nähnyt, niin pelissä lentää jopa yllättävän hyvää huumoria. Eräänlainen räikeys, sarjakuvamaisuus ja kieli poskella -meno: Yhdistelmä, joka jostain syystä vain tehoaa itseeni.

FORZA HORIZON 3

Forza Horizon 3 aiheutti sen, mihin en olisi koskaan uskonut: Innostuin nimittäin ensimmäistä kertaa ajopelistä. Vapaa alue ja Australian maisemat, mikä voisi mennä pieleen? Arvosteluja lukiessa ilmeisesti ei ainakaan mikään iso juttu. Kyseinen peli näyttää todella huikealta, joten on sinällään harmi, että tämä tapaus jäi täysin kokematta (varsinkin kun tämä peli saapui vielä PC:lle. Xbox Onea kun en tällä hetkellä omista, ikävä kyllä). Rehellisesti sanottuna itselläni ei tosin ole yhtään varmuutta siitä, kuinka pitkään tämä peli jaksaisi innostaa itseäni. Kuitenkin melko vahva kokeilunhalu on Horizon numero kolmosta kohtaan, joten on harmi, että tämäkin tuli skipattua tämän vuoden osalta.

WORMS W.M.D

Wormsit ovat aina olleet itselleni tärkeä pelisarja tietyllä tasolla. Ne ovat ensinnäkin hauskoja pelejä, joita ei kannata ottaa niin tosissaan, mutta halutessaan niistä saa todella strategisia ja syvällisiä tapauksia. Tänä vuonna sarjaan ilmestyi teos nimeltä Worms W.M.D, joka jatkaa Wormsin perinteisempää 2D -linjaa. Lisänä aikaisempiin peleihin kuitenkin on, että nyt madot pystyvät käyttämään kulkuneuvoja sekä menemään rakennuksiin suojaan. Mielestäni todella mielenkiintoisia lisiä ajatellen Wormsin konseptia. Todella ikävää, että W.M.D. jäi väliin vuoden 2016 osalta, toivottavasti tämän pariin päästään mahdollisimman nopeasti.

Faktahan on, että tämän vuoden osalta jäi moni muukin mielenkiintoinen peli välistä (Mirror's Edge: Catalyst, DOOM, Telltalen Batman, Dishonored 2 jne.). Osa jäi tarkoituksella myöhemmäksi, mutta väliin jäämiseen on syitä yhtä monta kuin on pelejäkin. Nämä listassa olleet pelit ovat kuitenkin niitä eniten harmitusta aiheuttaneita tapauksia, joihin en ole vielä käsiksi päässyt. Onko teillä minkälaisia pelejä jäänyt ohitse tämän vuoden osalta, mikä ihan harmittaa?