tiistai 7. maaliskuuta 2017

Nintendo Switch (Arvostelu)




Viime viikon perjantaina (3.3.2017) se tapahtui: Nintendo julkaisi kauppoihin vihdoinkin uuden konsolinsa, joka on melkoisen mielenkiintoinen tapaus. Kiinnostus oli konsolia kohtaan suuri, joten minä astelin kyseisenä perjantaina hakemaan oman kappaleeni kyseisestä laitteesta. Peruspaketin lisäksi mukaan tarttui kauan odotettu The Legend of Zelda: Breath of the Wild -peli. Konsolia on nyt käsitelty jo jonkin aikaa ja Zeldaa pelailtu, joten se iso ja tärkeä kysymys kuuluu: Miltä tuntuu Nintendo Switch?

MIKÄ ON NINTENDO SWITCH JA KUINKA SE TOIMII?

Tämän kaiken Switch -paketti sisältää (kuvasta tosin puuttuu HDMI -kaapeli
ja AC -adapteri)


Todennäköisesti jokainen jo tätä lukeva tietää, mikä Nintendo Switch on, mutta kertaus on opintojen äiti: Nintendo Switch on lyhyesti sanottuna eräänlainen hybridikotikonsoli, joka yhdistää itseensä kolme erilaista pelitapaa: Ensimmäisenä mainittakoon TV Mode, joka on nimensä mukaisesti pelaamista television ruudusta. Sitten on Handheld Mode, joka tekee Switchistä kannettavan käsikonsolin ja kolmanneksi konsolissa on vielä Tabletop Mode, jonka avulla konsolilla voidaan pelata esimerkiksi ulkona tuttavien kesken. 

Kuulostaa melkoisen erikoiselta, eikö vain? Seuraava kysymys kuuluukin, että kuinka tämä kaikki sitten toimii? Vastaus on, että kaikki toimii yllättävän yksinkertaisen helposti ja vielä todella nopeasti.

Nintendo Switchin emokonsoli muistuttaa hyvin paljon markkinoilta löytyviä tabletteja. Konsoli onkin raa'asti sanottuna käytänössä tabletti, joka sisältää 6,2 tuuman monikosketusnäytön (näyttö muoviseosta) sekä kaiket muut yleiset osat aina virtanappulasta pelikorttipaikkaan kuin kaiuttimista ääniliittimeen. Pelkän konsolin lisäksi tarvitset kaksi ohjainta eli Joy-Conia (jotka siis muistuttavat melko paljon Nintendo Wiin Wii Remote -kapuloita) ja täten pelaaja on jo valmis käyttämään kahta erilaista pelitapaa. Liittämällä todella helposti ja nopeasti kyseiset Joy-Conit konsolin sivulla oleviin kiskoihin on konsoli jo valmis käsikonsoliksi. Toinen vaihtoehto on kääntää konsolin takaa löytyvä tukijalka auki, jolloin konsoli pysyy pystyssä esimerkiksi pöydällä. Antamalla toisen Joy-Conin pelikaverillesi pystytte pelaamaan kahdestaan pelejä missä tahansa. Tämä on niin kutsuttu Tabletop Mode.
Telakan takaa avataan luukku, josta löytyy tarvittavat päätteet

Entä miten toimii televisiolla pelaaminen? Onko siihen jokin erillinen laite? Ei, televisiolla pelaamiseen käytetään edelleen samaa laitetta. Konsoli vain laitetaan kiinni telakkaan, joka on kytkettynä televisioon HDMI -kaapelin kautta. Telakassa on myös AC -adapteriportti (eli telakkaan vaaditaan virtalähde, joka tulee konsolin mukana) sekä USB -portti. Kun kaikki tarvittavat kaapelit on kytketty telakkaan, niin konsoli vain kiinni siihen ja kaikki on valmista television ruudulta pelaamiseen. Hauskaahan tästä TV Modesta tekee sen, että voit ottaa Switchin milloin vain pois telakasta, jolloin muutamassa sekunnissa äsken TV:ssä nähty kuva näkyy konsolin omasta ruudusta, eli laite on samantien valmis otettavaksi mukaan. Yksinkertaista, helppoa ja kaiken lisäksi nopeaa toimintaa. Tässä vaiheessa on muuten myös hyvä mainita, että telakka toimii samalla Switchin akkuvirran lataajana, eli Switch Joy-Stickeineen telakkaan kiinni, niin kaikki latautuu! 

NINTENDO SWITCHIN OHJAIMET

Vasen sekä oikea Joy-Con sekä siihen liitettävät Joy-Con Strapit


Kuten aikaisemmin mainittiin, niin Joy-Conit toimivat Switchin ohjaimina. Joy-Conit ovat hengenheimolaisia Wii Remote -ohjainten kanssa, nimittäin yhtäläisyyksiä näistä löytyy paljon. Joy-Conit eivät kuitenkaan ole keskenään identtisiä, nimittäin vasen ja oikea Joy-Con eroavat hieman toisistaan. 

Vasen Joy-Con sisältää L- ja ZL -painikkeet (eli ns. triggerit), miinus -painikkeen, analogisen sauvan, suuntapainikkeet, Capture -napin (eli screenshotteja varten, videonkaappaus on tietojen mukaan tulossa myöhemmin), SL- ja SR -painikkeet, SYNC -napin sekä tietenkin kiskon kiinnittämistä varten. Lisäksi vasen Joy-Con sisältää kiihtyvyysanturin sekä gyroskoopin. Yhteys konsoliin toimii Bluetooth 3.0:n avulla, joka mahdollistaa samalla liikkeentunnistuksen.

Oikea Joy-Con taas sisältää R- ja RZ -triggerit, Plus -painikkeen, A/B/X/Y -napit, analogisen sauvan, HOME -napin (eli suomeksi valikkonappi), SR- ja SL -painikkeet sekä tietenkin SYNC -napin ja kiskon. Oikea puolisko sisältää myös kiihtyvyysanturin ja gyroskoopin, mutta tämän lisäksi se sisältää liikettä tunnistavan IR -kameran. Yhteydet konsoliin toimii myös samaisen Bluetooth 3.0:n kautta, mutta Bluetoothin lisäksi oikeanpuoleinen Joy-Con sisältää toisenkin yhteysominaisuuden, eli NFC:n. NFC on tarkoitettu esimerkiksi amiibojen lukemiseen. En tällä hetkellä omista yhtään amiiboa, joten NFC:n toimivuutta en ole päässyt testaamaan. Olen kuitenkin kuullut, että se toimisi ihan hyvin.

Joy-Coneissa on kuitenkin paljon yhtäläisyyksiäkin, koska nämä ohjaimet täydentävät toisiaan (vaikka niitä tästä huolimatta voidaan käyttää yksinäänkin). Molemmat sisältävät esimerkiksi HD Rumblen (eli värinän), jota Nintendo on mainostanut tarkkana. Ohjaimet käyttävät 525 mAh:n litiumioniakkua, jonka täyteen lataamisessa kestää noin 3,5 tuntia (ohjaimet ladataan Joy-Conien ollessa kiinni konsolissa ja mieluiten vielä telakassa ollessaan). Akku kestää myös melkoisen pitkään, nimittäin ohjainten akun kesto on arviolta noin 20 tuntia riippuen siitä, kuinka ohjaimia käytetään. 

Joy-Conit ovat melkoisen pieniä kapuloita ja ne ovat täten myös melko kevyitä (noin 50 grammaa kumpikin). Jos pelaajalla on isommat kädet, niin Joy-Coneilla pelaaminen Wii Remoten tavoin tai tabletop modessa voi olla hankalaa. Joy-Conien koko ei ole itselleni ongelma, mutta kokonsa vuoksi näppäimiä on sijoiteltu hiukan kömpelösti ja täten pelaamisestakin voi tulla joillekin pelaajille haasteellisempaa. Joy-Conit eivät mielestäni ole kuitenkaan huonot, vaan tietyissä määrin jopa todella hyvät sellaiset (verrattuna esimerkiksi Wii Remoteen): koostaan ja nappuloiden "hassuista" sijoituksista huolimatta sormet hakeutuvat juuri sinne, minne niiden pitääkin. Kyllä näilläkin ohjaimilla nyt muutamat todella hyvät Mario Kart -turnaukset saadaan aikaiseksi! Joy-Conit kuitenkin muuttuvat huomattavasti paremmiksi, kun niihin liitetään konsolin mukana tulleet Joy-Con Strapit (eli eräänlaiset laajennuskiskot hihnoilla) kiinni, jotka kasvattavat samalla ohjaimen kokoa. Strapeilla tuntuma paranee huomattavasti, joten suosittelen käyttämään niitä aina tarvittaessa.

Joy-Conit kiinni Joy-Con Gripiin, niin saadaan aikaiseksi perinteisemmän
oloinen peliohjain


Monella pelaajalla alkaa kuitenkin olemaan toinen ääni kellossa, kun Joy-Conit kiinnitetään peruspaketin mukana tulevaan Joy-Con Gripiin. Gripiin liitettäessä Joy-Coneista kehittyy perinteisemmän ohjaimen oloinen kapistus. Veikeän oloinen ohjain on oikeasti todella mukava kädessä ja sillä on hyvä pelata, mutta symmetrisen neliömäisyyden vuoksi se ei tunnu parhaimmalta mahdolliselta ohjaimelta ergonomian kannalta, joten joillakin saattaa sormissa tai käsissä tuntua pidempien pelailuhetkien jälkeen jumitusta tai muuta vastaavanlaista ikävämpää vaivaa. Itselläni tällaista ei ole kuitenkaan tullut vielä vastaan, joten pystyn lämpimin mielin suosittelemaan kyseistä viritelmää. Jos tämä ei kuitenkaan tunnu yhtään hyvältä, niin ei hätää: kaupoissa myydään Switchille Pro Controlleria, joka käytännössä muistuttaa Wii U:n omaa Pro Controlleria. Teille ketkä ette tiedä, miltä Wii U:n tai Switchin Pro -ohjain näyttää, niin se on ulkoasultaan verrattavissa Xbox -ohjaimiin. Kuten aikaisemmin on todettu, niin en tällä hetkellä omista mitään muuta tämän Switchin peruspaketin ja Zeldan lisäksi, joten en osaa sanoa yhtikäs mitään Pro Controllerin laadusta. Tiedoksi kuitenkin, että tällainen on myös olemassa.

Switchin ollessa käsikonsolimuodossa Joy-Conit tuntuvat hyviltä. Konsoli yhdistettynä Joy-Coneihin ei tunnu liian isolta eikä liian pieneltäkään, eli kokonsa vuoksi käsikonsolimuoto osuu nappiin. Nappiin osuu myös sen tuntuma ja väittäisin, että Switch on markkinoiden tämän hetken paras käsikonsoli juuri tuntuman suhteen. Hyvää työtä, Nintendo!

Nintendo Switchin ohjaimet ovat lähtökohtaisesti todella hyviä ajatellen Switchin monipuolista käyttötapaa, mutta ohjainten pienet piirteet saattavat haitata joitakin pelaajia suuresti. Onneksi Switch kuitenkin tarjoaa useita erilaisia vaihtoehtoja juurikin pelien ohjailemisen suhteen, joten melko varmasti sieltä löytyy juuri jokaiselle sopiva tapa pelata Switchin pelejä. Plussat tästä monipuolisuudesta!

SWITCHIN TEHOT

Käsikonsolimuodossa Switch näyttää tältä. Näyttöön heijastui kuvassa huoneen katto


Pelilaitteiden tehot tuntuvat nykyisin kiinnostavan kaikkia, joten totta kai tämäkin otetaan esille. Switchin suorittimena ja grafiikkaprosessorina toimii Switchille räätälöity Nvidia Tegra (mallia X1). Tämä mahdollistaa pelien pelaamisen televisiolla maksimissaan 1920x1080 resoluutiolla ja 60 FPS:llä, mutta handheld- ja tabletop -moodissa resoluutiot muuttuvat maksimissaan 1280x720:si, joka on myös Switchin näytön tarkkuus. 

On täysin selvää, että tehojen suhteen Switch häviää selkeästi kilpailijoilleen, eli PlayStation 4:lle ja Xbox Onelle. Switch on kuitenkin huomattavasti tehokkaampi kuin Nintendon aikaisempi konsoli, eli Nintendo Wii U. Tässä täytyy kuitenkin myös muistaa, että Switch on samalla myös käsikonsoli, joten tämän hetkisellä teknologialla ei suurella todennäköisyydellä voida tehdä yhtä tehokasta käsikonsolia kuin vaikka kotisohvan PS4. Vaikka Switch häviää kotisohvan konsoleille, niin tehojen suhteen kyseessä on silti tämän hetken markkinoiden tehokkain käsikonsoli. 
Switchillä ei todennäköisesti tulla koskaan näkemään yhtä komeita pelejä grafiikan suhteen kuin vaikka tällä hetkellä suosittuna oleva pleikkarin yksinoikeuspeli Horizon Zero Dawn. Minulla tai kenellä muullakaan tavallisella kaduntallaajalla ei ole varmaan harmaintakaan aavistusta, että mihin nimenomaan Switchille räätälöity Nvidia Tegra pystyy (lukuunottamatta sitä tietoa, että Tegra -malleja käytetään useasti juuri pelaamiseen suunniteltuihin tabletteihin). Melko varmaa on, että se ei todellakaan pääse PS4:n tai Onen tasolle, mutta toisaalta Nintendolla osataan hyödyntää varsin hyvin laitteiden sisällä piilevä rauta: tästä on hyvänä esimerkkinä nimenomaan uusin Zelda, joka näyttää aivan järkyttävän kauniilta graafisesti (yksi kauneimmista peleistä, mitä olen ikinä nähnyt) niin television kuin itse konsolin kautta katsottuna, eikä peli edes bugaile tai lagaa tämän myötä. Tämä on vasta Switchin alkua ja useimmiten konsolin vanhetessa pelit muuttuvat graafisesti aina paremman näköisiksi, kun kehittäjät alkavat hiljalleen löytämään konsolin tehojen salat. Lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna Switchillä on voimaa pyörittää todella huikean näköisiä pelejä lagaamatta. Mainittakoon vielä lopuksi, että Switchin massamuistina toimii Samsungin valmistama eMMC -moduuli ja äänipuolen hoitaa Realtekin ALC5639.

AKUNKESTO


Switchin ollessa kytkettynä televisioon ei akusta tarvitse välittää ollenkaan, koska sehän tällöin lataa jatkuvasti itseensä virtaa. Isoksi kysmykseksi akunkesto kuitenkin nousee, kun konsoli otetaan matkalle mukaan. Käsikonsolimuodossa Switchin akunkesto on parhaimmillaan kuusi tuntia ja arviolta alimmillaan kolme tuntia, eli akunkesto riippuu paljolti pelattavasta pelistä. Esimerkiksi omassa testissäni Zeldaa pelatessani noin kahden tunnin paikkeilla Switchin akkua oli jäljellä enää 46%, eli arviolta akku olisi kestänyt juurikin sen kolme tuntia. Akunkesto on Switchin yksi isoimmista kiistakapuloista; periaatteessa alimmaiset kolme tuntia on oikeastaan todella paljon ajatellen kaikkia niitä pelejä, mitä sillä voi pelata. Alimmaiset kolme tuntia ovat myös sopiva määrä esimerkiksi muutaman tunnin juna- tai bussimatkalle, ajanvietteeksi sähkökatkon ajaksi, kaverin luona pelaamiseen tai mihin tahansa muuhun muutaman tunnin tilanteeseen, missä Switchiä voisi käyttää tai jopa tarvita. Kuitenkin huomattavasti pidempiä matkoja ajatellen jopa maksimi kuusi tuntia kuulostaa melkoisen lyhyeltä ajalta, koska onhan se oikeasti aika lyhyt aika verattuna moniin muihin kannettaviin laitteisiin. Toisaalta Nintendo 3DS- ja PS Vita -käsikonsoleiden akunkesto heittelee samoissa ajoissa Switchin kanssa, joten Switch ei tässä kuitenkaan jää kakkoseksi tai edes kolmanneksi, vaan melkoisen tasoissa kulkevat nämä kaikki konsolit akunkeston suhteen.

MUISTI

Telakassa ollessaan ja johtojen ollessa kiinni konsoli lataa akkuaan. Telakkaan
kertyy herkästi myös sormenjälkiä, kuten kuvasta näkyy


Jos Nintendo Switchin akunkesto on ollut puhuttava aihe, niin samaa voidaan sanoa myös konsolin muistista. Switchin järjestelmämuisti on kokoa 32GB ja tästä pelaajan käytettäväksi jää noin 25 gigaa. Muistin määrä on todella pieni, joten pelaajan täytyy melko tarkkaan katsoa, että miten käyttää konsolinsa muistia. Yksi hyvä tapa on esimerkiksi ostaa fyysisiä pelejä (fyysiset pelit eivät muuten ole enää alueellisesti lukittuja): fyysiset pelit eivät nimittäin asennu Switchille, kuten digitaaliset pelit. Toisin sanoen fyysisessä muodossa pelit vievät konsolilta vain pelitallennusten verran tilaa, kun taas digitaalisesti ladattu Zelda veisi Switchistä jo huimat 13GB:n verran muistia. 
Tässä ei ole kuitenkaan vielä mitään hätää, nimittäin Switchin muistia voidaan kasvattaa todella paljon, mutta tämä taas vaatii rahallista sijoittamista. Konsolin takaa olevan tukijalan alta löytyy nimittäin MicroSD -paikka, jossa toimii niin microSD, microSDHC kuin microSDXC. Tallennuskorttien suhteen täytyy kuitenkin aina varmistaa, että toimiiko kyseinen kortti Switchissä. Tällä hetkellä suurimman tallennuskapasiteetin omaava tallennuskortti, joka vielä toimii Switchissä on suuruudeltaan kaksi teratavua, joten rahaa käyttämällä konsoliin saadaan rutkasti muistia.
Ikävämpi puoli Switchin tallennuksissa kuitenkin on se fakta, että pelitallennuksia ei voida varmuuskopioida mihinkään tai siirtää esimerkiksi microSD -kortille. Pelitallennukset pysyvät konsolissa ja jos muisti alkaa täyttyä, niin pelaajan on aika poistaa omia pelitallennuksiaan. Mielenkiintoista nähdä, että tuleeko tulevaisuudessa tähän jonkinmoista ratkaisua esimerkiksi pilvitallennuksen myötä. Varmuuskopioinnin puuttuminen on melkoisen erikoinen ratkaisu, nimittäin Nintendon aikaisemmissa konsoleissa tämä on ollut itsestäänselvyys. No, aika näyttää. 

VALIKKO

Valikko on todella yksinkertainen ja helppokäyttöinen

Laitteista puhuttaessa yksi tärkeimmistä asioista itselleni on nimenomaan valikot. Surkeasti luodut valikot alkavat vain ärsyttämään entistä enemmän ajan kuluessa, mutta onneksi Switchin valikko ei ole tällainen. Päävalikko on hyvin simppeli, jossa isoissa keskellä olevissa ruuduissa näkyy konsoliin yhdistetyt pelit, vasemmassa ylänurkassa pääsee pelaajan profiiliin. Aivan alhaalla on taas omat nappulansa uutisiin, Nintendon eShopiin, kuva-albumiin, ohjainasetuksiin sekä muihin yleisiin asetuksiin ja viimeisenä nappi unitilaan. Samanlainen yksinkertaisuus näkyy kaikissa valikoissa, joten laite on todella helppokäyttöinen jopa pienille lapsille. 

KONSOLIN MUUT OMINAISUUDET

Kun tämän hetken muita pelikonsoleita mainostetaan jopa isoina viihdekeskuksina, niin tällä hetkellä Nintendo Switch on tämän osalta jäljessä. Ehkä Nintendo haluaa nimenomaan pitää Switchiä pelilaitteena? Ken tietää. Se on kuitenkin varmaa, että Switchillä on valmius multimedian pyörittämiseen, mutta tällä haavaa ei ole tiedossa, että onko laitteeseen edes tulossa nettiselainta, YouTubea, Netflixiä, Facebookia, Spotifya, Twitteriä tai muita vastaavia sovelluksia. Mihinkään näihin ei ole vielä sanottu kielteisesti mitään, mutta saapa nähdä!
Tällä hetkellä Switchin muut ominaisuudet ovat muutenkin vähissä: Virtual Console on tulossa konsoliin vasta myöhemmin, joten tällä hetkellä ainoiksi niin sanotuiksi "ylimääräisiksi" ominaisuuksiksi jäävät ruudunkaappaukset (videotallennus tulossa myöhemmin) ja niiden lähettäminen Facebookiin tai Twitteriin. Toki Switch sisältää vielä Nintendon perinteiset amiibo - ja Mii -tuet. 


MONINPELI (ELI NETTIPELAAMINEN)

Kauhistusta aiheutti pelaajissa tieto, että myös Nintendon nettipelaaminen muuttuu maksulliseksi. Switchin nettipelaaminen on ilmaista esimerkiksi Suomessa vuoden 2017 syksyyn asti, jolloin ilmestyy virallisesti Switchin Online Multiplayer -jäsenyys. Jäsenyys tämän hetken tietojen mukaan sisältää jäsenalennuksia ja jokaiselle kuukaudelle yhden ilmaisen NES -pelin pelattavaksi (peliä ei tosin saa omaksi). Lisäksi jäsenille saapuu Online Lobby ja Voice Chat sekä jäsenyys tietenkin takaa netissä pelattavan moninpelaamisen. 
Ystävien lisääminen (joka muuten hoituu ystäväkoodeilla), pääsy eShopiin, screenshottien jakaminen ja esimerkiksi Parental Control -sovellus ovat kuitenkin kaikkien käytettävissä.
Jäsenyyden hinnasta ei tällä hetkellä ole tietoa, mutta lähteiden mukaan se on huomattavasti halvempi verrattuna kilpailijoiden online -jäsenpalveluihin.

Tässä vaiheessa on myös hyvä muistuttaa, että useampien konsolien linkittäminen (max. 8) toisiinsa paikallisesti tai pelaaminen yhdellä konsolilla useamman pelaajan kanssa ei vaadi maksullista jäsenyyttä.


PELIT

Switchille saatava The Legend of Zelda: Breath of the Wild on ollut arvostelumenestys

Pelit ovat sitten jo itsessään yksi konsolin hankkimisen prioriteetti. Nintendo itse omistaa ison määrän huikeita yksinoikeuspelisarjoja, joihin lukeutuu muun muassa Mario, Zelda, Metroid, Star Fox, Pokémon, Kirby, Fire Emblem, Donkey Kong, Splatoon, Pikmin, Xenoblade ja monet muut huippunimikkeet. Tulevaisuudessa tulemme varmasti näkemään kyseisten pelisarjojen pelejä Switchillä, mutta isoin kysymys kuuluu, että mitä kuuluu kolmannen osapuolen peleille? Nintendo Wii U:lle kävi nimittäin melkoisen köpelösti, kun lähes kaikki kolmannen osapuolen studiot ja julkaisijat jättivät Nintendon oman onnensa nojaan. Tällä hetkellä kuitenkin tämä puoli näyttää melko lupaavalta: useammat isommat studiot ovat antaneet tukensa Switchille ja vähän aikaan sitten Nintendo julkisti tälle vuodelle yli 60 melkoisen nimekästä indie -peliä saapuvan Switchille.
Pelien suhteen Switchin tulevaisuus näyttää valoisalta, varsinkin kun konsolin ominaisuudet itsessään tarjoavat hyvin erilaisia mahdollisuuksia pelien luomiseen. Näin heti julkaisun jälkeen Switchin pelivalikoima ei todellakaan huimaa päätä, mutta tilanne voi olla erilainen vuoden 2017 loppupuolella. 


YHTEENVETO JA FIILIKSET

Nintendo Switch oli pakattu hyvin pakettiin. Jos Switchin koko kiinnostaa,
niin katsokaa paketin edessä ja takana olevaa kuvaa Switchistä: Konsoli on
täsmälleen sen kokoinen kuin kuvassa!


Nintendo on onnistunut luomaan todella innovatiivisen konsolin, josta ei ainakaan kunnianhimoa puutu. Nintendon kuuluisi myös olla ylpea laitteestaan: Switch on todellakin onnistunut konsoli. Kotisohvalta tai vaikka matkalla pelaaminen on täysin vaivatonta ja kaikki vielä toimii aivan loistavasti, oikeastaan jopa yllättävän hyvin. Switch ei ehkä ole se markkinoiden tehokkain konsoli varsinkin verrattaessa PlayStation 4- tai Xbox One -konsoleihin, mutta siinä on tarpeeksi potkua luoda graafisesti todella upean näköisiä pelejä niin televisioon kuin sen omaan näyttöön. Itse emokonsolin ja Joy-Conien monipuolisuus tuovat lisäksi paljon mahdollisuuksia Switchille kuin siihen kehitettäviin peleihin. Switch on lisäksi onnistunut luomaan pelaamisesta entistä sosiaalisemman ja hauskemman nimenomaan samalta sohvalta pelattaessa (tykkäänkin kutsua Switchiä "hyvän mielen konsoliksi"), mutta toisaalta se pystyy samalla tarjoamaan Zeldan kaltaisia upeita yksinpelikokemuksia. Joy-Conien pienet ikävät tekijät, muistin pienuus ja akunkesto ovat konsolin negatiivisimmat asiat, mutta hankkimalla lisää tarvikkeita nämä ongelmat voidaan minimoida helposti: Se vaatii vain enemmän rahallista sijoitusta.

On ymmärrettävää, että Nintendo Switch on kokonaisuus, joka ei vetoa kaikkiin. Ohjainten muotoilut, siihen tulevat pelit, konsolin oma olemus ja monet muut jutut voivat olla tähän haittatekijöitä ja tämä on ihan ymmärrettävää, varsinkin kun makuja on monia ja puhumattakaan vielä siitä, että Switch on itsessään muutenkin hyvin erikoinen tapaus. 

Nintendo Switch on mielestäni onnistunut konsoli, mutta Switchin muuttuminen superhitiksi vaatii silti niitä pelejä. Vaikka tulevaisuus näyttää lupaavalta pelien suhteen, niin Nintendon olisi hyvä saada konsolilleen myös vahva kolmannen osapuolen tuki, joka jatkuisi koko konsolin eliniän ajan. Vaikka Switch pystyisi saamaan vahvan menestyksen helposti jo pelkästään omilla yksinoikeuksillaan, niin suureen huippumenestykseen vaaditaan myös niitä muillakin konsoleilla nähtäviä pelejä. Koti- ja käsikonsolin yhdistelmä nimittäin varmasti houkuttelisi monien pelien hankkimisen mieluummin Switchille kuin sen kilpailijoiden laitteille, tosin tähän tietenkin vaikuttaa itse peli ja sen tyyli, esimerkiksi FPS -pelit Switchillä kuulostaa melkoisen hirvittävältä, mutta oikeastaan kaikki muu voi toimia melkoisen hyvin kyseisellä konsolilla. Ainakin itselläni vilisee silmissä useita vanhempia kuin tuleviakin pelejä, mitkä vain yksinkertaisesti toimisivat Switchillä loistavasti.

Nintendo Switch on teknologian ja monipuolisen käyttönsä vuoksi noussut itselleni tämän hetken suosikkikonsoliksi. Kun mietin koko Switch -pakettia aina onnistuneista monipuolisista ominaisuuksista tehoihin, niin väittäisin tässä olevan tämän hetken pelimarkkinoiden paras pelikonsoli. Jos Nintendo onnistuu lisäksi haalimaan konsolilleen oikeasti paljon hyviä pelejä ihan eri julkaisijoilta asti, niin Switch on vahvasti edellä verrattuna kilpailijoihinsa: kun muut panostavat vahvaan graafiseen ulosantiinsa ja tehoihin, niin samalla Switch vie muita sen monipuolisen pelattavuuden ansiosta. Se jos mikä on pelaamisessa tärkeää.


Nintendo Switch Play Together -traileri:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti