tiistai 27. kesäkuuta 2017

Gamer Motivation Profile -testin tulokset ja oma analyysi




Kuvan lähde: commons.wikimedia.org






Jokaisella pelaajalla on omat syynsä sille, miksi hän pelaa juuri tietynlaisia pelejä. Osa pelaajista haluaa kenties haastetta, joku haluaa ratkaista pulmia ja joku haluaa astella täysin uudenlaiseen virtuaalimaailmaan ja yksinkertaisesti tutkia sitä. Syitä ja mieltymyksiä on niin monta erilaista versioita kuin on pelaajiakin. 

Minä löysin internetin ihmeellisestä maailmasta Quantic Foundryn luoman Gamer Motivation Profile -testin, jonka ideana on kertoa testin vastaajalle juuri hänen motivaationsa pelaamiseen. Testin tekemisessä kestää noin viisi minuuttia, joten mitään hirveän suuria asioita ei kannata odottaa kyseiseltä testiltä. Testi on kuitenkin sen verran pitkä ja siihen on vastannut yli 300,000 henkilöä, joten tässä testissä on jo melkoisen paljon tarkkuutta. Esimerkiksi itse pidän omaa pelimakuani todella laaja-alaisena, mutta itselläni on silti tietynlaisia mieltymyksiä (kuten kaikilla) pelien suhteen. Testi onnistui mielestäni hyvin kuvaamaan juuri nämä mieltymykseni, jonka takia halusinkin jakaa tämän testin tulokset teille ja tuoda ylipäätään tietoon, että tällainen Gamer Motivation Profile on olemassa, jos jotain teistä kiinnostaa myös tehdä tämä. 

Ennen kuin kerron tulokset ja analysoin itse niiden sopivuutta omaan pelaamiseeni, niin kerron kuinka testi toimii. Testissä täytyy vastata yksinkertaisesti kysymyksiin (kysymykset ovat englanniksi). Kun kysymyksiin on vastattu, testi tarjoaa sinulle prosentteja. Prosentit kertovat sen, kuinka paljon juuri tietty asia "motivoi" sinua peleissä. Mitä suurempi prosentti, niin sitä enemmän se motivoi. Mitä pienempi prosentti, niin sitä vähemmän se motivoi. 100% on korkein luku ja nolla pienin. Hyvin yksinkertaista, eikö niin? Kategorioita näistä motivaation luojista on kuusi kappaletta. Näitä kuutta kategoriaa minä kutsun "pääkategorioiksi", koska näiden jokaisen kategorian sisällä on vielä kaksi pienempää kategoriaa, joista saadaan myös prosentuaaliset luvut aivan samalla tavalla kuin pääkategorioihin. Hyvin simppeliä, eli mennään tuloksiin.


The Action Components (3%)

"Gamers with high Action scores are aggressive and like to jump in the fray and be surrounded by dramatic visuals and effects. Gamers with low Action scores prefer slower-paced games with calmer settings."



Oma pelimakuni on melkoisen laaja omasta mielestäni. Itseäni kiinnostava peli voi löytyä oikeastaan mistä tahansa peligenrestä ja niiden tyylistä, eli minkäänlaisia raja-aitoja en suoranaisesti omaa pelien suhteen. Kuitenkin useat todella vauhdikkaat tuhoa ja kaaosta sisältävät pelit eivät joko aiheuta ollenkaan kiinnostusta tai sitten vaihtoehtoisesti kyllästyn niihin pikaisesti. Jos otetaan esimerkiksi puheeksi räiskintäpelit, niin Call of Dutyt tai esimerkiksi tuleva Quake Champions (kokeilin betaa, kyllästyin melkoisen nopeasti) eivät hirveästi tehoa minuun. Sen sijaan pidän enemmän esimerkiksi Rainbow Six Siegestä, joka on rauhallisempi tapaus nimenomaan taktikoinnin takia. Toisaalta taas vähän aikaa sitten kokeilin PS Plussasta saatua tuhoa ja räjähdyksiä sisältävää Killing Floor 2:sta, joka vaikutti ihan hauskalta tapaukselta ainakin pikaisella kokeilulla. Toisin sanoen tämä menee ihan täysin pelikohtaisesti minun osaltani. Se on kuitenkin ihan totta, että yleisesti ottaen innostun helpommin hitaammin etenevestä pelistä kaaoksen sijaan. Tästä huolimatta koen, että kolme prosenttia tästä kategoriasta on turhan matala totuuteen nähden, vaikka prosenttien vähäisyys todellakin sisältää vahvaa totuuspohjaa. 

Destruction (4%): 
"Gamers who score high on this component are agents of chaos and destruction. They love having many tools at their disposal to blow things up and cause relentless mayhem. They enjoy games with lots of guns and explosives. They gravitate towards titles like Call of Duty and Battlefield. And if they accidentally find themselves in games like The Sims, they are the ones who figure out innovative ways to get their Sims killed."


Pelkästään paikkojen räjäyttelyä ja kaaoksen aiheuttamista? Todennäköisesti sanoisin ei kiitos. Ympäri ämpäri kartalla juokseminen headshoteja jahdatessa tai tuhoa aiheuttaen ei herätä yksinään hirveästi kiinnostusta. Jos tällaisen toiminnan ohelle sen sijaan saadaan jotain muuta mielenkiintoista puuhailtavaa, niin tilanne voi olla toinen. Lähtökohtaisesti kuitenkin pelkkää kaaosta tai ainoastaan reaktiokykyä sisältävät pelit eivät minuun tehoa.

Excitement (5%): 
"Gamers who score high on this component enjoy games that are fast-paced, intense, and provide a constant adrenaline rush. They want to be surprised. They want gameplay that is full of action and thrills, and rewards them for rapid reaction times. While this style of gameplay can be found in first-person shooters like Halo, it can also be found in games like Street Fighter and Injustice, as well as energetic platformers like BIT.TRIP RUNNER."


Reagointikykyä vaativista tasoloikka- ja tappelupeleistä kyllä pidän, koska ne useimmiten sisältävät pelkän reagoimisen lisäksi eri asioiden opettelua ja täten pelaaja pääsee myös haastamaan itsensä eri tavalla kuin esimerkiksi nopeatempoisissa räiskintäpeleissä. Kaikenlaiset tasoloikkapelit tehoavat minuun lähes aina. Tappelupelit ovat myös ihan hauskoja, mutta itselläni ei ole useimmiten intoa aloittaa niiden pelaamista. Tällä tarkoitan lähinnä sitä, että minulle harvemmin tulee oloa, jossa tekisi mieli istua alas ja pelata vaikka Tekkeniä (viimeeksi olen niin sanotusti pelannut 'kunnolla' tappelupeliä Ultimate Marvel vs. Capcom 3:n parissa, ja siitäkin on jo kuutisen vuotta aikaa). Olenkin miettinyt, että Nintendo Switch saattaisi olla tämän olon korjaaja siinä mielessä, että se laitteena tarjoaa mahdollisuuden oikeasti niihin pikaisiin otteluihin. Tällä hetkellä ainoa tappelupeli, joka oikeasti kiinnostaa minua on Pokkén Tournament DX ja jos sieltä joskus tulee uusi Super Smash Bros. -peli, niin se todennäköisesti tulee kiinnostuslistalle kanssa. Tappelupelien sijaan tykkään enemmän hack & slash- ja beat ’em up -peleistä, jotka todellakin sisältävät sitä intensiivistä menoa yllätyksineen. Jälleen kerran tapauskohtaista, mutta viiden prosentin luvulla on jonkinmoista totuuspohjaa, vaikka luku mielestäni on jälleen kerran liian pieni lopullista totuutta ajatellen.


The Social Components (41%)


"Gamers with high Social scores enjoy interacting with other players, often regardless of whether they are collaborating or competing with them. Gamers with low Social scores prefer solo gaming experiences where they can be independent."



Tämä kategoria meni tuloksen osalta melkein puoliksi. Testin mukaan pelaisin mieluummin yksinpelejä kuin moninpelejä. Tämä pitää tietyin määrin paikkaansa, nimittäin moninpelien kohdalla minä pelaan niitä tiettyjä samoja pelejä, kun taas yksinpeleissä sitä vaihtelevuutta tulee huomattavan paljon enemmän. Yksin- ja moninpelit ovat kuitenkin hyvin erilaisia kokonaisuuksia, joten on vaikea sanoa suoraan kumpaa pelimuotoa suosisin, jos näiden välillä täytyisi valita. Todennäköisesti kääntyisin silti yksinpelien puoleen, koska oletan niiden tarjoavan huomattavasti paljon enemmän uniikkeja kokemuksia.


Competition (24%):
 "Gamers who score high on this component enjoy competing with other players, often in duels, matches, or team-vs-team scenarios. Competitive gameplay can be found in titles like Starcraft, League of Legends, or the PvP Battlegrounds in World of Warcraft. But competition isn’t always overtly combative; competitive players may care about being acknowledged as the best healer in a guild, or having a high ranking/level on a \ Facebook farming game relative to their friends."


Jos pelissä on kilpailuasetelma, niin totta kai yritän päästä sinne voittajien puolelle ja ylipäätään pärjätä hyvin, koska se on useimmiten näissä peleissä yhtenä tavoitteena. Onko sillä taas väliä, että voitanko? Ei. Onko väliä, että häviän? Ei. Onko sillä väliä, että olen kerännyt ottelussa eniten tai vähiten pisteitä? Ei. Minulle on loppujen lopuksi aivan sama, minkälaiset tilastot ottelun loputtua löydän nenäni edestä. Itselleni on tärkeämpää, että ottelu on ollut yksinkertaisesti hyvä, olkoon lopputulos itsessään mikä tahansa. En minä esimerkiksi muista moninpeleistä, että mikä on ollut pisin voittoputkeni tai mikä on ollut paras k/a/d -tilastoni. Itselleni on tärkeämpää esimerkiksi moninpeliotteluissa syntyvät hauskat ja upeat hetket. Hetket minä tulen muistamaan kenties vielä useampien vuosien päästä enkä sitä, että satuinko silloin joskus kerran olemaan ottelun paras pelaaja. En siis pidä itseäni kilpailuhenkisenä pelaajana.

Community (66%): 
"Gamers who score high on Community enjoy socializing and collaborating with other people while gaming. They like chatting and grouping up with other players. This might be playing Portal 2 with a friend, playing Mario Kart at a party, or being part of a large guild/clan in an online game. They enjoy being part of a team working towards a common goal. For them, games are an integral part of maintaining their social network."


Peleihin syntyvä yhteisö on useimmiten hieno asia ja arvostan sitä aina, jos sellaisia sattuu syntymään. Se on vielä hienompaa, jos yhteisö on todella ystävällinen ja auttavainen toisia kohtaan (siinä kohtaan ollaan menty pahasti raiteilleen, jos yhteisö on vain täynnä toisia pelaajia houkkuvia tapauksia. Niitäkin nimittäin ikävä kyllä löytyy). Yhteisön ei välttämättä tarvitse olla itse sisällä pelimaailmassa (esim. klaanit), vaan se voi näkyä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai foorumeilla. Pidän yhteisön syntymistä tärkeänä elementtinä pelien kohdalla.  

The Mastery Components (74%)

"Gamers with high Mastery scores like challenging gaming experiences with strategic depth and complexity. Gamers with low Mastery scores enjoy being spontaneous in games and prefer games that are accessible and forgiving when mistakes are made."


Kyseinen luku kertonee lähinnä vain sen, että pidän strategia- sekä hiippailupeleistä. Kummassakin genressä täytyy omat liikkeensä suunnitella pidemmälle ja virheen sattuessa pelaaja kärsii siitä vähemmin tai enemmin tilanteesta riippuen. Tällaisen 'ominaisuuden' sisältävät pelit useimmiten herättävät itsessäni kiinnostusta, joten prosenttiluku on ihan osuva tällä kertaa.

Challenge (47%): 
"Gamers who score high on Challenge enjoy playing games that rely heavily on skill and ability. They are persistent and take the time to practice and hone their gameplay so they can take on the most difficult missions and bosses that the game can offer. These gamers play at the highest difficulty settings and don’t mind failing missions repeatedly in games like Dark Souls because they know it’s the only way they’ll master the game. They want gameplay thatconstantly challenges them."


Pidän kyllä haasteesta, mutta harvemmin pelaan pelejä vaikealla vaikeusasteella. Monesti teen niin, että pelaan pelin ensin normaalilla ja tämän jälkeen halutessani palaan peliin vaikealla vaikeusasteella. Viimeisin peli, jonka pelasin vaikealla vaikeusasteella suoraan oli For Honorin kampanjamuoto. Mieleni tekee myös useimmiten pärjätä peleissä hyvin, mutta harvemmin kuitenkaan menen niin pitkälle, että peli täytyisi niin sanotusti 'masteroida'. 

Strategy (87%): 
"Gamers who score high on this component enjoy games that require careful decision-making and planning. They like to think through their options and likely outcomes. These may be decisions related to balancing resources and competing goals, managing foreign diplomacy, or finding optimal long-term strategies. They tend to enjoy both the tactical combat in games like XCOM or Fire Emblem, as well as seeing their carefully-devised plans come to fruition in games like Civilization, Cities: Skylines, or Europa Universalis."



No, tykkään strategia- ja taktikointipeleistä, joten tähän tuskin tarvitsee sen enempää availla.

The Achievement Components (11%)

"Gamers with high Achievement scores are driven to accrue power, rare items, and collectibles, even if this means grinding for a while. Gamers with low Achievement scores have a relaxed attitude towards in-game achievements and don’t worry too much about their scores or progress in the game."


Jos puhutaan peleissä olevista keräilyesineistä, niin ne useammin aiheuttavat itsessäni ärsytystä kuin innostusta. Jos kyseisillä keräilyesineillä tai ylipäätään kerättävillä asioilla on jokin merkitys, esimerkiksi pelaaja saa hahmolleen uusia kykyjä tai kenties jotain muuta hyödyllistä, niin sitten useimmiten olen jollain tavalla tyytyväinen keräilyhommiin. Jos tavaroiden kerääminen taas vain ja ainoastaan antaa pelaajalle 100% completion -merkin tai trophyn PSN -tilille, niin sitten todennäköisesti unohdan keräilyn kokonaan, ellei peli sitten ole niin hyvä, että haluan välttämättä kerätä kaiken.

Completion (28%): 
Gamers with high Completion scores want to finish everything the game has to offer. They try to complete every mission, find every collectible, and discover every hidden location. For some players, this may mean completing every listed achievement or unlocking every possible character/move in a game. For gamers who score high on Design, this may mean collecting costumes and mounts in games like World of Warcraft.


Pelin pelaaminen 100% läpi on todennäköisempää kuin se, että alkaisin pelaamaan peliä pelkästään sen takia, että saisin esimerkiksi pelin kaikki trophyt PSN -tilille. Trophyt ja achievementit eivät kiinnosta minua tippaakaan, vaikka tästä huolimatta saatan vilkaista trophyt lävitse (tosin joskus joistain peleistä olen miettinyt, että voisin kerätä kaikki trophyt ihan vain sen takia, koska peli on niin hyvä). 100% pelin läpäisy on mahdollisempi tapaus, mutta nykyään pelit ovat niin isoja kokonaisuuksia, että kyseiseen tilastoon pääseminen saattaa vaatia useita satoja tunteja (varsinkin jos se vaatii jokaisen pienimmäkin tavaran keräämisen), joten hyvin harvassa ovat ne pelit, jotka tulee pelattua läpi täydellisesti.

Power (9%): 
Gamers who score high on this component strive for power in the context of the game world. They want to become as powerful as possible, seeking out the tools and equipment needed to make this happen. In RPGs and action games, this may mean maxing stats or acquiring the most powerful weapons or artifacts. Power and Completion often go hand in hand, but some players enjoy collecting cosmetic items without caring about power, and some players prefer attaining power through strategic optimization rather than grinding.



Tämä oli itselleni hieman mystisempi alakategoria, koska en ole koskaan tätä edes itse ajatellut. Monesti nimittäin pelaajan voimakkuus kasvaa automaattisesti pelin edetessä. Pikaisella pohdinnalla voin yhtyä testin tarjoamaan pieneen prosenttiin: harvemmin koen pakottavaksi tarpeeksi saada pelihahmoni voimakkuus maksimiin tavaroiden tai kykyjen kautta. Toki tämä on yksi tavoite monessa pelissä, mutta harvemmin lähden näitä asioita nimenomaan grindaamaan. Toki poikkeuksia löytyy, kuten Pokémon RPG -pelit.


The Creativity Components (27%)

"Gamers with high Creativity scores are constantly experimenting with their game worlds and tailoring them with their own designs and customizations. Gamers with low Creativity scores are more practical in their gaming style and accept their game worlds as they are."



Kustomointimahdollisuudet ovat mielestäni aina iso plussa, mutta en koe sitä pakottavaksi tarpeeksi millään muotoa. Tämän vuoksi alhainen prosentti tässä kategoriassa on melkoisen ymmärrettävä.


Discovery (84%): 
"Gamers who score high on Discovery are constantly asking “What if?” For them, game worlds are fascinating contraptions to open up and tinker with. In an MMO, they might swim out to the edge of the ocean to see what happens. In MineCraft, they might experiment with whether crafting outcomes differ by the time of day or proximity to zombies. They “play” games in the broadest sense of the word, often in ways not intended or imagined by the game’s developers."


"Mitä jos" -kysymyksiin törmään usein pelatessani. Haluan kokeilla peleissä monia juttuja, mikä useimmiten keskittyy pelaajalle annettavien työkalujen, kykyjen sekä peliympäristön hyödyntämiseen. "Mitä tapahtuu, jos teen näin ja näin tässä kohtaa" on hyvin yleinen toteamus. Ikinä en kuitenkaan yritä rikkoa peliä. Harvemmin myöskään tutkin, mitä tapahtuu pelikenttien rajoilla (esim. ylemmässä selityksessä oleva uiminen pelikartan reunalle). Olen peleissä kuitenkin usein hyvin tutkiva sekä kokeileva pelaaja ja yritän jatkuvasti löytää uusia tapoja pelata peliä tai ylipäätään tutkia, mihin kaikkeen pelissä oikeasti pystyy.

Design (6%): 
"Gamers who score high on this component want to actively express their individuality in the game worlds they find themselves in. In games like Mass Effect, they put a lot of time and effort in the character creation process. In city-building games or space strategy games, they take the time to design and customize exactly how their city or spaceships look. To this end, they prefer games that provide the tools and assets necessary to make this possible and easy to do."

Kuten aikaisemmin totesin, niin kustomointimahdollisuudet ovat aina iso plussa. Jos oman hahmon pystyy kustomoimaan kunnolla, niin käytän siihen kyllä jonkin verran aikaa. Kustomoiminen on kuitenkin itselleni toissijaista, enkä koe sitä todellakaan välttämättömyytenä. 

The Immersion Components (54%)

"Gamers with high Immersion scores want games with interesting narratives, characters, and settings so they can be deeply immersed in the alternate worlds created by games. Gamers with low Immersion scores are more grounded in the gameplay mechanics and care less about the narrative experiences that games offer."


Se, että tämä kategoria meni noin puoleen väliin sadasta prosentista osoittaa vain sen, että pelimekaanisten juttujen lisäksi arvostan paljon pelien tarinaa ja maailmaa. Tarina ja maailma on tärkeä osanen melkein pelissä kuin pelissä, joten tätä kategoriaa ei todellakaan pidä vähätellä.

Fantasy (47%): 
"Gamers who score high on Fantasy want their gaming experiences to allow them to become someone else, somewhere else. They enjoy the sense of being immersed in an alter ego in a believable alternate world, and enjoy exploring a game world just for the sake of exploring it. These gamers enjoy games like Skyrim, Fallout, and Mass Effect for their fully imagined alternate settings."



Tämä alakategoria menee myös noin puoleen väliin ja syy on melkoisen selkeä: pidän peleistä, joissa seikkaillaan täysin toisenlaisissa maailmoissa, mutta pidän myös ns. "realistiseen maailmaan" perustuvista peleistä. 


Story (59%): 
"Gamers who score high on Story want games with elaborate campaign storylines and a cast of multidimensional characters with interesting back-stories and personalities. They take the time to delve into the back-stories of characters in games like Dragon Age and Mass Effect, and enjoy the elaborate and thoughtful narratives in games like The Last of Us and BioShock. Gamers who score low on Story tend to find dialogue and quest descriptions to be distracting and skip through them if possible."

Tarina on minulle yksi tärkeä elementti peleissä. Tarinoiden kertominen on peleissä todella uniikkia verrattuna esimerkiksi elokuviin tai kirjoihin nimenomaan interaktiivisuuden vuoksi. Se, että pelin narratiivisen tarinankerronnan lisäksi pelin maailmoista löytää paljon taustatarinaa ja historiaa nimenomaan tutkimalla on itsessään todella upea kokemus. On sinällään harmi, että moni ihminen näkee edelleen pelien tarinoiden olevan tasoa "sankarin täytyy pelastaa prinsessa" tai "possut veivät lintujen pesistä munat ja nyt linnut ovat vihaisia". Tämä on erittäin vääristynyt käsitys ja oikeastaan minua harmittaa se, että kuinka moni ihminen jättää pelejä pelaamatta tämän vääristyneen käsityksen vuoksi.




sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

Heinäkuussa 2017 ilmestyvät pelit




Tässä lista heinäkuussa ilmestyvistä peleistä (fyysisessä muodossa):


2.7.2017

  • Dead Synchronicity: Tomorrow Comes Today (PS4)

7.7.2017

  • Accel World vs Sword Art Online(PS4)

11.7.2017

  • Final Fantasy XII: The Zodiac Age (PS4)
  • Final Fantasy XII: The Zodiac Age Limited Steelbook Edition

14.7.2017

  • Industry Giant 2 (PS4, Xbox One)
  • Mary Skelter: Nightmares (Vita)
  • Unbox Newbie´s Adventure (PS4)

15.7.2017

  • MotoGP 17 (PS4, Xbox One, PC)

21.7.2017

  • Fortnite (PS4, Xbox One, PC)
  • Splatoon 2 (Switch)

25.7.2017

  • Aven Colony (PS4, Xbox One)

28.7.2017

  • Cars 3 Driven to Win (PS3, PS4, Xbox 360, Xbox One, Wii U, Switch)
  • Don't Starve Megapack (PS3, PS4)
  • Dr. Kawashima’s Devilish Brain Training: Can you stay Focused (3DS)
  • Hey! Pikmin (3DS)
  • Miitopia (3DS)

  • Nintendo New 2DS XL -käsikonsoli saapuu myyntiin 28.7.2017


Huom! Lista ei välttämättä sisällä kaikkia pelejä, jotka ilmestyvät kyseisen kuukauden aikana fyysisessä muodossa.



tiistai 20. kesäkuuta 2017

Hearts of Iron IV: Death or Dishonor -katsaus



Paradox Interactiven suurstrategiapeli Hearts of Iron IV on saanut historiansa toisen lisäosan, joka kantaa nimeä Death or Dishonor. Death or Dishonor ottaa suurennuslasin alleen toisen maailmansodan aikaisten kahden jättiläisen eli kommunistisen Neuvostoliiton ja kansallissosialistisen Saksan väliin jääneet pienemmät valtiot, jotka joutuivat jo pelkästään maantieteellisen sijaintinsa vuoksi sotaisiin konflikteihin.

Saksan ja Neuvostoliiton väliin jäi aikoinaan muun muassa Jugoslavia, Romania, Unkari sekä Tšekkoslovakia, mitkä ovat myös  tämänkertaisen lisäosan päätähdet. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että kyseiset neljä maata saivat omat henkilökohtaiset musiikkinsa ja taiteensa, poliitikot, yhtiöt sekä heidän sotilaansa saivat omat taustalla kuuluvat huudahdukset (eli käytännössä tämä tarkoittaa, että huudahdukset ovat valtion omalla virallisella äidinkielellä). Lisäosan myötä Hearts of Iron IV -peliin saapui myös lisää uniikkeja tapahtumia (esimerkiksi Münchenin sopimus on nyt isommassa roolissa), mutta isoin ja näkyvin uudistus kuitenkin on näiden valtioiden uudet kansalliset kykypuut.

Tšekkoslovakialla ei mene hyvin...
Uusien uniikkien kansallisten kykypuiden (vai pitäisikö sanoa kansallinen keskittymispiste, koska "kykypuu" on pelissä national focus tree) saaminen kyseisille valtioille on oikeasti erittäin hyvä asia jo pelkästään pelillisessä mielessä. Uniikit kykypuut tuovat Hearts of Ironiin huomattavasti paljon enemmän vaihtelua sekä persoonallisuutta, kun jokaisella pienemmällä valtiolla ei ole sitä niin sanottua tavallista kykypuuta. Kyseisille valtioille uniikkien kykypuiden saaminen oli vielä parempi juttu, kun nyt pelaajalla on huomattavasti paljon enemmän mahdollisuuksia edetä pelatessa näillä valtioilla; liittoutuuko jomman kumman jättivaltion kanssa, turvautuuko länsimaiden apuun vai pyrkiikö pärjäämään pelissä aivan yksinään kahden jättiläisen samalla hengittäessä valtion niskaan. On toki muistutettava, että kaikki kyseiset neljä valtioita ovat erittäin heikkoja, eli mitään suuria ja mahtavia sotilasvaltioita näistä ei saa aikaan muut kuin oikeasti taidokkaat huippupelaajat. Kyseisillä mailla pelaaminen onkin enemmän selviytymistaistelua kuin alueiden valtaamista, mikä on ihan loistava haaste jokaiselle HOI -pelaajalle.

Kykypuut ovat erittäin hyvin suunniteltuja, vaikka ne eivät itsessään hirveästi suuria erikoisuuksia tarjoa. Death or Dishonorin myötä kuitenkin vaihtelevuus kasvoi huimasti nimenomaan uusien kykypuiden vuoksi; esimerkiksi yhdessä pelissä liittouduin Jugoslaviana akselivaltoihin ennen Italiaa, joka aiheuttikin kyseisessä pelissä harvinaisen tilanteen, jossa Italia ei liittynytkään akselivaltoihin vaan perusti kokonaan oman liittoumansa Albanian ja Unkarin kanssa (liittouman nimi taisi olla Pact of Rome). Tämä johtui yksinkertaisesti siitä, että Italia oli kerennyt aloittamaan omassa kansallisessa kykypuussaan suunnitelmansa sodasta Jugoslaviaa vastaan ennen akselivaltoihin liittymistä, joka aiheutti ristiriidan akselivaltoihin liittymisestä Jugoslavian takia (siitä huolimatta, että näillä valtioilla oli keskenään parhaimmat mahdolliset suhteet. Tästä kiitos pelin algoritmeille). On hienoa huomata, että Hearts of Iron IV:n yllättävyys tilanteiden suhteen on uuden lisäosan myötä kasvanut, mikä on todella hieno asia näin strategiapeliä ajatellen.  Tässä on tietenkin se huono puoli, että nyt pelissä voi tapahtua todella outoja asioita, mutta nämä kuitenkin kulkevat loogisen algoritmin mukaisesti, kuten äsken mainitsemani Italia - akselivallat -tapahtumaketju. Outouksista huolimatta Hearts of Iron IV pysyy vielä järjen kanssa kasassa, eikä pelikään ole tämän myötä rikki. Ymmärrän toisaalta täysin, jos joku ei tykkää tämänkaltaisista kenties jopa oudoiksi kuvailtavista tilanteista.

Jugoslavia lähti taistelemaan Romaniaa vastaan

Death or Dishonor tarjoaa neljän valtion uniikiksi tekemisen lisäksi muutamia pieniä lisäyksiä pelimekaniikkaan. Yksi tärkeä, mutta kenties herkästi unohdettava muutos on sotilaiden varustuksessa. Lisäosan myötä vanhoja varusteita voi "muuntaa" uudempaan ja kehittyneempään varustukseen sekä vihollisalueelta löydettyjä kulkuneuvoja kuin varusteita voi nyt hyötykäyttää omissa suunnitelmissa.
Enemmän näkyvissä olevat lisäykset ovat diplomatiassa. Pelaaja pystyy nimittäin nyt niin sanotusti pyytämään lisenssiä toisen valtion varusteisiin (esimerkiksi tankkeihin, lentokoneisiin, tykkeihin, tavallisiin sotilastarvikkeisiin jne.), joka mahdollistaa pelaajalle esimerkiksi mahdollisuuden rakentaa ja käyttää saksalaisia kevyitä panssarivaunuja vaikka Espanjalla, jos diplomaattiset suhteet tämän mahdollistavat. Pelaaja voi myös käydä kauppaa omilla lisensseillä, jos kiinnostaa bisnesmiehen hommat sotatantereella. Tämä lisäys voi äkkisältään kuulostaa hyvin pieneltä asialta, mutta silloin kun HOI -pelit menevät mikro- ja makromanagerointiin numeroiden kanssa, jotta saisi parhaimman mahdollisen tuloksen aikaan, niin tällöin voi jonkin muun valtion lisenssin avulla saada juuri sen voiton ratkaisun käsiin. 
Tämän lisäksi fasistiset valtiot saivat lisärissä omanlaisensa kolmetasoisen nukkevaltio -hierarkian, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että minkälaiset oikeudet milläkin nukkevaltioilla on mihinkin asiaan. Kyseessä on ihan hauska lisä, joka ainakin kasvattaa hieman realismia nukkevaltioista. 

Romanialla aloitus näyttäisi tältä ennen peliin astumista


YHTEENVETO:


Death or Dishonor keskittyy suurimmaksi osaksi näiden neljän valtion parantamiseen sekä uniikiksi luomiseen, minkä lisäksi lisärissä tulee mukana muutamia pieniä pelimekaniikkaan lisättyjä toimintoja. Sisällöllisesti Hearts of Iron IV:n lisäosa ei tarjoa huimasti tavaraa tai muutoksia, mutta toisaalta keskittyminen näihin Keski-Euroopan sisämaihin, jotka joutuivat ikävästi seinä seinää vasten toisessa maailmansodassa on tärkeä osanen itse pelaamisessa. Tämän vuoksi olenkin sitä mieltä, että sisältönsä kannalta Death or Dishonor on todella tärkeä lisäosa (tosin ei pakollinen), vaikka se ei tarjoakaan sinällään maailmaa mullistavia muutoksia. Lisäosalla on kuitenkin hintaa noin kymmenen euron verran, mikä ei mielestäni ole paha hinta sellaisille pelaajille, ketkä pelaavat Hearts of Ironia muutenkin paljon. Niille, ketkä eivät peliä useasti pelaile, mutta lisäri silti kiinnostaa niin heille kehottaisin, että napatkaa kyseinen lisäri vaikka pienellä alennuksella, ellei sitten koe sitä noin kymmenen euron sijoitusta muuten pahana. Mielestäni tämä lisäri on helposti kymmenen euron arvoinen, mutta näissä asioissa painaa vaakakupissa hyvin paljon se, että kuinka paljon pelaa kyseistä peliä ylipäätään.

Yleisesti ottaen Death or Dishonor on hyvä lisäosa Keski-Euroopan selviytymistaistelua kaipaaville kuin ihan yleisesti uusia tapahtumia sekä tilanteita (outojakin sellaisia) haluaville pelaajille, puhumattakaan vielä siitä, että lisäri kasvattaa huomattavasti uudelleenpeluuarvoa, jos jaksaa kokeilla kaikkea mahdollista mitä lisäosa tarjoaa. 

Tässä vaiheessa haluan myös muistuttaa, että Death or Dishonorin myötä peliin saapui myös ilmainen päivitys "The Oak Update", jossa päiviteltiin muun muassa tekoälyä sekä muutettiin muutamia alueita ja strategisia kohteita kartalla. Hyvin laajat ja tarkat selitykset muutoksista ja lisäyksistä löytyvät tästä LINKISTÄ.



Hearts of Iron IV: Death or Dishonor Release Trailer




Kiitos arvostelukoodista!






lauantai 17. kesäkuuta 2017

E3 2017 - Fiilikset ja suosikit



E3 -messut ovat nyt ohi ja olemme nyt hieman viisaampia siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan pelialan suunnalta. Mielestäni tulevaisuus näyttää ainakin todella hyvältä pelialan suhteen.

Yleisesti ottaen itselleni jäi tämän vuoden E3 -tapahtumasta yllättävän hyvä maku suuhun. Vaikka Microsoftin, Bethesdan, Sonyn ja varsinkin EA:n tilaisuudet olivat lähtökohtaisesti ainakin omasta mielestäni melkoisen mitäänsanomattomia, niin ne eivät kuitenkaan tästä huolimatta olleet täysin huonoja; presentaatiot kuitenkin tarjosivat juuri niitä asioita, joita porukka oikeastaan odottikin. Näiden neljän firman kohtaloksi enemmänkin koitui tilaisuuksien yllätyksettömyys, nimittäin yllätyksiä ei oikeastaan edes nähty, vaan kaikki olivat joko ennalta arvattavissa tai jo aikaisemmin tiedossa.  Ihan OK -tasoiset showt kaikilta, mutta ne silti jäivät kaipaamaan sitä jotain. 
PC Gaming Show taas tarjosi erittäin mukavia keskustelutuokioita ja mielenkiintoisia paljastuksia, joten omissa silmissäni PC Gaming Show oli todella onnistunut tilaisuus kaikin puolin. Ubisoft ja varsinkin Nintendo olivat mielestäni tämän vuoden E3 -messujen ehdottomat voittajat, koska kumpikin näistä yhtiöistä tarjosi sitä tuttua juttua, mutta myös niitä yllätyksiä. Ubisoftin pressitilaisuus tarjosi lisäksi lavalla sellaista aitoa tunteiden vuoristorataa, mikä teki ainakin minuun vaikutuksen; tällaisia hetkiä E3 -messujen täytyykin tarjota. Nintendo taas osoitti, että pelkästään melkoisen lyhyellä (n. 25 minuuttia) valmiiksi tehdyllä videolla pystyy luomaan innostusta pelaajissa, koska pelithän ne itsessään puhuvat. Kuten Nintendon Reggie Fils-Aimé sanoi videossa: pelien täytyy olla hauskoja ja niiden täytyy olla matka jonnekin. Tästä ei voi todellakaan olla eri mieltä.
Presentaatioiden lisäksi messujen erilaiset striimit olivat erittäin mielenkiintoista katseltavaa ja haluan ihan mainita, että varsinkin Nintendon Treehouse -striimit olivat todella hauskoja tapauksia ja Geoff Keighleyn ylläpitämä E3 Coliseum -keskustelupaneeli oli tänä vuonna erittäin hyvä. Jos esimerkiksi kiinnostaa kuunnella Hideo Kojiman ja Jordan Vogt-Robertsin keskustelua elokuvista ja peleistä tai jos kiinnostaa kuulla alkuperäisten Crash Bandicoot -pelien kehityksestä 90 -luvulla, niin suosittelen vilkaisemaan E3 Coliseumia, jotka nyt löytyy myös YouTuben puolelta. Sieltä löytyy kaikkea muutakin mielenkiintoista keskustelua, joten vilkaiskaa ihmeessä! Annan tähän nimittäin henkilökohtaisen suosituksen.

E3 -messut olivat tämän vuoden osalta ihan hyvät näin omin sanoin, mutta mitkä asiat jäivät isoiten mieleen tästä tapahtumasta? Mitkä olivat ne henkilökohtaiset suosikkini E3 -messuilta ja miksi? Näihin kysymyksiin tartutaan seuraavaksi listan muodossa. Lista ei ole missään suosikkijärjestyksessä, vaan seuraavat nimikkeet ovat ihan puhtaasti julkistusjärjestyksessä, eli käytännössä lista etenee E3 -messujen aikataulun mukaisesti. Kertokaa tekin muuten mietteitänne E3 -messuista ylipäätään kommenttiosiossa ja paljastakaa vaikka se teidän suosikkinne (tai suosikit) perustelujen kera tai ilman. Olisi todella kivaa kuulla, että minkälaiset fiilikset E3 jätti teihin tänä vuonna!


Star Wars: Battlefront II


Star Wars: Battlefront II oli käytännössä ainoa teos, joka herätti jollain tavalla kiinnostusta EA Playssa. A Way Out niminen peli oli kanssa mielenkiintoinen, mutta kyseisestä tekeleestä kaipaisin hiukan enemmän infoa, ennen kuin alkaisin sitä peliä hypettämään. Palataan kuitenkin Battlefrontiin. Itselläni oli jo ensimmäiseen Battlefrontiin aika paljon kiinnostusta ja mitä minä kyseistä peliä betassa pelailin, niin se tuntui erittäin hyvältä. Peli jäi kuitenkin jostain syystä hankkimatta ja näin jälkikäteen ajatellen se saattoi olla ihan hyväkin juttu, nimittäin jos internetin maailmaan on uskominen, niin ensimmäisessä Battlefrontissa oli ongelma jos toinenkin. Battlefront II kuitenkin lupailee pelissä olevan huima määrä sisältöä verrattuna ensimmäiseen osaan ja tällä kertaa saadaan myös nauttia Tähtien Sota -tarinaakin Story -moodin ansiosta. Kaiken lisäksi pelissä pääsee ohjailemaan Star Wars -maailman Kauppaliiton armeijan taisteludroideilla, jotka ovat minun yhtiä suosikkihahmoja Tähtien Sodasta. Roger-Rogeria pääsee siis huutelemaan, mutta olen tällä hetkellä ihan yleisestikin hyvin optimistinen Battlefront II:n suhteen. Toivottavasti mikään ei mene pieleen, jotta Battlefront II:sta saataisiin loistava peli aikaan.

Star Wars Battlefront 2: Official Gameplay Trailer





Life Is Strange - Before The Storm


Sen lisäksi, että Life Is Strangelle on tulossa ihan kokonainen uusi peli, niin Life Is Strange saa myös esiosan, jota esiteltiin Microsoftin pressissä. Itse sain vihdoinkin pelattua LIS:n läpi (josta myöhemmin lisää...) ja pidin siitä hyvin paljon, joten odotan erittäin mielenkiinnolla Before the Stormia, joka käsittelee nimenomaan aikaa ennen kyseisen pääpelin tapahtumia. Before the Stormin pääosaan ei kuitenkaan astele Max, vaan hänen ystävänsä Chloe, joka tekee kyseiselle kolme episodia sisältävälle esiosalle mielenkiintoiset lähtöasetelmat. Lähtöasetelmat ovat hyvät, mutta pari asiaa aiheuttaa epäilyksiä: esiosa on Deck Ninen luoma, joten alkuperäisen pelin tekijä Dontnod ei ole tässä tapauksessa osallisena. Toinen epäilyksen aiheuttaja taas on, että esiosassa ei ole pelimekaniikkana aikamatkailua, joka oli kieltämättä Life Is Strangen kannalta todella tärkeä osanen. Toisin sanoen Before the Stormin täytyy yksinkertaisesti lumota pelaajat pelkällä tarinalla ja Life Is Strangemaisella fiilistelyllä. Messuilla nähty pelipätkä vaikutti kuitenkin ihan lupaavalta, joten toivottavasti odotus palkitaan.

Life is Strange: Before the Storm Announce Trailer 




Cuphead


Cupheadista ei itselläni ole tällä hetkellä mitään uutta sanottavaa, koska olen tainnut sanoa melkeinpä kaiken jo viimeisimpien vuosien aikana. 1930 -luvun animaatioista inspiraationsa saanut tasoloikkapeli sai kuitenkin vihdoin ja viimein julkaisupäivän, joka on 29. syyskuuta 2017. Hyvä, että tämäkin peli saadaan ulos.

Cuphead E3 2017 Trailer




XCOM 2 - War of the Chosen


Koska XCOM on yksi suosikkipelisarjoistani ja XCOM 2 on melkoisen hyvä peli, niin oli todella mukavaa kuulla uuden lisäsisällön tulosta. War of the Chosenissa on kuulema niin paljon sisältöä, että lisäosasta "meinasi tulla jopa XCOM 3", joten ainakin kovat panokset ovat piipussa sanojen suhteen. Innolla odottelen, eikä odottamista tarvitse edes kauaa tehdä, kun lisäri saapuu parin kuukauden päästä. 

XCOM 2: War of the Chosen Announce Trailer



BattleTech

BattleTech näytti erittäin lupaavalta. Tällä hetkellä on kuitenkin paha sanoa, että millä tavalla kyseinen peli tulee loppujen lopuksi uppoamaan, mutta ainakin uuden pelikuvan perusteella kyseessä voi olla ihan tehokasta taktikointia mecha -meiningillä. Mielenkiinnolla odotellen. Tässä vaiheessa haluan myös todeta, että Total War: Warhammer II näytti myös ihan hyvältä meiningiltä, mutta pelistä ei ole hirveästi uutta kommentoitavaa, joten tyydyn tällä kertaa vain pikaiseen mainintaan.

Gamespotin lataama BattleTech Mech Warfare Gameplay Presentaatio



Mario + Rabbids: Kingdom Battle


Kun ensimmäisen kerran kuulin huhua, että Ubisoft olisi työstämässä jonkinlaista taktista roolipeliä, jossa seikkailisi niin Ubisoftin rääkyvät Rabbidsit kuin Nintendon Mario -maailman hahmot, olin hyvin skeptinen. Ensinnäkin Ubin jäniksien ja Marion yhdistäminen kuulosti hyvin erikoiselta, puhumattakaan vielä taktisesta roolipelistä. Ubisoftin presentaatiossa tämä yhdistelmä kuitenkin osoittautui todeksi ja arvatkaa mitä? Odotan tätä peliä todella innokkaasti! Mario + Rabbids näytti nimittäin täysin puhtaasti XCOM -peliltä, joka nyt sattuu olemaan yksi omista suosikkipelisarjoistani. XCOM yhdistettynä Mario -maailmaan, joka kuuluu myös suosikkeihini, ja siihen vielä päälle Ubisoftin jänikset on niin outo ja yllättävä yhdistelmä, että oikeastaan edelleen mietin mitä oikeastaan edes näin. Soppaa tuli vielä kaiken lisäksi hämmentämään pelin traileri, jossa soi taustalla Airbournen musiikkia, jota tulee muutenkin kuunneltua. Hämmennystä todellakin riitti.
Treehouse -livessä taas tuli nähtyä kyseisestä pelistä enemmän pelikuvaa ja täytyy sanoa, että Mario + Rabbids näyttää aivan loistavalta tapaukselta ainakin näin omaa pelimakua ajatellen. Pelin kautta tulee myös toteutettua toiveeni siitä, että Nintendo Switchille saapuisi jokin strategiapeli, josta puhuin muutamia kuukausia sitten. Mario + Rabbids: Kingdom Battle kiilasi ehdottomasti vuoden 2017 odotetuimpien pelieni kärkikastiin heittämällä. Sillä sipuli.

Mario + Rabbids Kingdom Battle: E3 2017 Announcement Trailer




South Park: The Fractured But Whole


Ubisoftin Rabbidsien huumorista siirrytäänkin rääväsuiseen huumoriin, nimittäin jo pidemmän aikaa tuloaan tehneestä supersankariroolipeli South Park: The Fractured but Wholesta saatiin uusi traileri kuin pelikuvaakin. Pelikuvan perusteella huumori viedään entistä pidemmälle ja vielä rankempaan suuntaan kuin aikaisemmassa The Stick of Truth nimisessä South Park -pelissä, joka voi olla niin hyvä kuin huonokin asia, mutta South Parkia ajatellen se kääntynee sinne positiivisen puolelle. The Stick of Truth oli aivan loistava peli, joten odotan innolla The Fractured But Wholen saapumista. Intoa tietenkin kasvattaa niin halu nähdä uusi South Park -tarina kuin kuulla lisää sarjan huumoria, mutta yksi iso odotuksen aihe on myös pelin paranneltu taistelusysteemi, johon on tällä kertaa lisätty tietynlaista shakkimaista hahmojen siirtelyä. Tämän pitäisi kasvattaa huimasti pelin taktista puolta, jota mielestäni näin jälkikäteen ajatellen olisi voinut olla enemmänkin aikaisemmassa South Park -pelissä. No, saa nähdä, mitä kaikkea South Parkin kehittäjät ovat tällä kerralla keksineet. Sieltä kun voi oikeastaan tulla ihan mitä tahansa...

South Park: The Fractured But Whole: E3 2017 Official Trailer



Beyond Good & Evil 2


Kuka nyt tästä paljastuksesta ei olisi innostunut? Beyond Good & Evil 2:n tuleminen näin lähemmäs 15 vuoden jälkeen on melkoinen juttu. Pelistä näytetty "cinematic trailer" oli ainakin täynnä vauhtia ja jopa huumoria, joten lähtökohdat ovat ainakin tämän osalta kunnossa. Hirveästi en voi kuitenkaan tätä vielä hehkuttaa, koska käytännössä lähes kaikki on vielä epäselvää. Minkälainen peli sieltä on oikeasti tulossa, minkälainen on pelimekaniikka ja ylipäätään miltä näyttää pelikuva? Monia kysymyksiä on vielä auki, joten tässä mielessä en ole vielä hirveässä "hypessä" Beyond Good & Evil 2:n saapumisesta. Olen silti todella iloinen pelin saapumisesta ja minulla on kova luotto kehittäjiin kyseisen pelin suhteen, mutta kuten äsken sanoin: kaikki on vielä auki.

Beyond Good and Evil 2 – E3 2017 World Premiere Cinematic Trailer




DETROIT: Become Human

Jos puhutaan valintoja sisältävistä peleistä, niin useimmiten itsessäni herää tuolloin peliin jonkinmoinen kiinnostus lähes aina. Detroit: Become Human teki saman jo viime vuoden E3 -messuilla, eikä se laantunut vielä tänäkään vuonna. Tänä vuonna saatiin myös hiukan avausta pelin tarinasta, joka kasvatti vielä entisestään kiinnostusta. Tiivistettynä pelin tarinassa androidit ja ihmiset elävät keskenään ja samalla pohditaan ihmisten suhdetta robotiikkaan. Valinnoilla on pienempiä, mutta myös katastrofaalisia seurauksia, joten suurin syy itselläni Becomin Humanin odotukseen on nimenomaan tarina. Tällaisten pelien kohdalla kannattaa kuitenkin aina olla varpaillaan...


Detroit: Become Human - E3 2017 Character Trailer 




Uusi Pokémon RPG sekä Metroid Prime 4


Hip hei ja hurraa! Pokémon RPG on tulossa Switchille Game Freakin toimesta ja Metroid Prime 4 on kehityksessä! Kaksi sellaista uutista, jotka toivoinkin kuulevani. Harmillisesti näiden pelien paljastukset olivat vain kommentit pelien olevan kehityksessä, joten mitään suurta kommentoitavaa ei todellakaan ole. Innolla odottelen, mutta tässä vaiheessa haluaisin ohimennen antaa pienet maininnat Splatoon 2:lle, Pokkén  Tournament DX:lle ja uudelle Yoshi -pelille, jotka ovat tuloillaan. Näitä pelejä myös odottelen, mutta nämä nimikkeet vähän tulivat ja menivät Nintendon lähetyksessä ja kyseiset pelit olivat lähinnä Treehouse -liven sisältöä, joten näistäkään tapauksista ei ole hirveästi puhuttavaa näin minun osalta tällä hetkellä. No, uusi Yoshi -peli näytti todella söpöltä.

Metroid Prime 4 - First Look



Super Mario Odyssey


Super Mario Odyssey oli myös yksi koko E3 -messujen kulmakivistä. Pelin traileri oli huikeaa menoa ja Treehouse -livessä nähty pelikuva kasvatti odotusta entisestään. Itselleni syntyi Odysseyn pelikuvasta pieniä Breath of the Wild -fiiliksiä, kun esimerkiksi näin Marion kiipeävän puuhun tai pistävän nuotion pystyyn Treehouse -livessä, aivan kuin Link BotW:ssa. Lisäksi erilaisten vihollisten ja objektien ottaminen hallintaan Marion lakilla oli hyvin mielenkiintoista ihan jo pelimekaniikan kannalta. Super Mario Odyssey vankisti E3:n aikana paikkaansa kärjessä vuoden 2017 odotetuimpien pelien joukossa.

Super Mario Odyssey - Game Trailer





Minkälainen E3 oli sinun mielestäsi tänä vuonna? Mitä pelejä odottelet E3:n myötä? 



sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

E3 2017 - Pressien pikakertaus




E3 -tapahtuma on vuoden 2017 osalta meneillään, joten seuraavan parin päivän aikana tulemme näkemään kaikenlaista uutta liittyen pelimaailmaan. E3:n aikana nähdään myös pressitilaisuuksia, joiden sisällön pyrin pikaisesti avaamaan tähän postaukseen sitä mukaan kuin pressejä tulee ja menee. Pelejä en rupea siis tässä availemaan sen suuremmin, vaan kyseessä on niin sanottu pikakertaus pähkinänkuoressa. Pikakertaus koskee vain ja ainoastaan tapahtuman "isomman luokan" pressitilaisuuksia, eli tässä postauksessa ei tule olemaan mainintoja peleistä, jotka paljastuvat kyseisten pressitilaisuuksien ulkopuolella (esim. pre-showt, muut striimit/tilaisuudet jne.). 

  • E3 2017 -aikataulu löytyy täältä (LINKKI)
  • Kyseistä tekstiä päivitetty viimeeksi 13.6.2017 klo 08:43
  • Henkilökohtaiset fiilikset E3 -tapahtumasta sekä paljastetuista peleistä/muista mahdollisista asioista saapuu E3 -tapahtuman lopulla.


EA Play


Electronic Arts ei virallisesti osallistunut E3 -tapahtumaan oman pressitilaisuuden kanssa, mutta E3:n alkuun tungettu vastaava EA Play -tapahtuma on monen mielestä silti pieni osanen E3:sta. Tämän vuoden EA Play -tapahtuma oli melkoisen pienehkö paljastusten osalta, mutta juttelua itse peleistä oli reiluin määrin itse "pressitilaisuuden" jälkeen.

Tapahtuma alkoi rumpujen soinnuilla ja Madden 18 -pelin esittelyllä, jossa paljastettiin pelin tarinamoodi. Urheilupeleistä FIFA 18 sai myös ruutuaikaa tarinamuodon kanssa ja pikaisen visiitin teki myös NBA Live 18.
Battlefield 1 sai myös ruutuaikaa, nimittäin räiskintäpeliin on saapumassa Venäjään sijoittuva DLC.
Vauhtia asfalttiteille toi Need For Speed: Payback -traileri, jossa näyteltiin Hollywoodmaista tarinaa ja peltien kolinaa. Peliin lupailtiin autenttista, avointa maailmaa kuin autojen muokkaamista eri luokkiin, eli NFS -pelaajille pelistä todennäköisesti tullaan löytämään jos jonkinmoista puuhailtavaa.
Pieniä studioita tukeva EA Originals sai myös paistatella valokeilassa, kun Brothers: A Tale of Two Sons nimisen pelin luojat toivat esille vankilapakopelin nimeltä A Way Out. Pelin idea on pakollisessa co-op -pelaamisessa, eli vankilasta on pakko paettava yhteistuumin joko samalta sohvalta käsin tai internetin välityksellä. Tämän jälkeen pelaajille annettiin pieni vilahdus BioWaren uudesta sci-fi -pelistä nimeltä Anthem, mutta tarkemmat infot tästä saadaan vasta Xboxin presentaatiossa.
Eniten ruutuaikaa sai Star Wars: Battlefront II, josta näytettiin pelikuvaa, uusi traileri kuin paljastus siitä, että pelin tarina sijoittuu Return of the Jedi- (Jedin Paluu, kuudes episodi) ja The Force Awakens- (seitsemäs episodi) elokuvien väliin. Presentaatiossa myös mainittiin, kuinka kaikki peliin saapuva DLC on ilmaista. Battlefront II:n lisäksi mobiilipeli Star Wars: Galaxy of Heroes sai hieman paistatella parrasvaloissa trailerin voimin.



Microsoft - Xbox

Microsoft aloitti Xbox -pressillään E3 -messut virallisesti. Xboxin Phil Spencer paljasti heti pressin alkuun firman uuden konsolin, Project Scorpiona tunnetun Xbox One X -konsolin. Konsolilla tulee olemaan hintaa 499 dollaria ja se saapuu kauppoihin 7.11.2017. Konsoli sisältää 4K-toiston, HDR:n ja 4K UHD blu-ray-soittimen. Laite toimii myös Full HD -televisioilla, mutta 4k -ominaisuudet ovat tuolloin pois pelistä. Huomioitavaa myös on, että kaikki aikaisemmat Xbox One -pelit toimivat Xbox One X:ssä.
Konsolin jälkeen hypätään peleihin. Xboxin yksinoikeuspelisarja Forza tulee saamaan jatkoa Forza Motorsport 7 -ajopelin voimin. Peli julkaistaa 7. lokakuuta Xbox Onelle sekä PC:lle.
Asfaltilla kaahailun jälkeen valokeilaan asteli dystopian maisemissa elelevä Metro: Exodus räiskintäpeli, joka perustuu Dmitri Glukhovskin Metro -kirjoihin. Dystopian jälkeen hypättiin menneisyyteen, kun Assassin's Creed: Origins paljastettiin virallisesti. Muinaiseen Egyptiin sijoittuva AC tarjoaa niin avointa maailmaa kuin tuttua salamurhaamista. Uuden AC:n pariin päästään 27. lokakuuta. 
PC:llä tietyn pelaajaryhmän hurmannut PlayerUnknown's Battlegrounds sai myös ruutuaikaa, nimittäin peli on saapumassa Xboxille tämän vuoden aikana. Valokeilaan pääsi kanssa Deep Rock Galactic, joka yhdistää niin seikkailua kuin räiskintää.
Koska zombeista päästä vieläkään eroon, niin siksi State of Decay 2 saatiin myös ruutuun. Peli saapuu Xboxille ja PC:lle, mutta tarkempaa julkistuspäivämäärää ei vielä annettu. Tämän jälkeen valokeilaan asteli kylmässä luonnossa oleva The Darwin Project, joka on uudenlainen battle royale -taistelupeli, jossa myös luonto on vaarallinen. Myös Minecraft sai ruutuaikaa uuden sisältönsä puolesta. Jos Minecraft ei uppoa, mutta massiivimoninpelit kyllä, niin tiedoksi, että Black Desert Online on saapumassa jossain vaiheessa myös Xboxille.
BDO:n jälkeen ruutuun pääsi kaksi seikkailupeliä, cyberpunkia sisältävä The Last Night sekä hyvin persoonalliseen toteutukseen pyrkivä The Artful Escape. Bandai Namcon Code Vein nähtiin myös, joka muuten saapuu myös PC:lle.
Merirosvoiluun perustuva Sea of Thieves nähtiin myös pelikuvan kera, mutta tarkempaa julkaisupäivämäärää ei vielä kerrottu. Gone Home -pelin tekijöiden uusi peli Tacoma nähtiin myös, joka näyttää todella futuristiselta tuotokselta. Peli sisältänee samankaltaista puzzle -toimintaa kuin Gone Home. 2000-luvun alun tasoloikkapeleistä pitäville saapuu myös hienoja uutisia, nimittäin Xboxille on saapumassa tämänkaltaista tasoloikkailua sisältävä Super Lucky's Tale. Myös pitkään odotuksen alla ollut piirrosanimaatiotasoloikka Cuphead sai vihdoin julkaisupäivämäärän 29. syyskuuta 2017. Crackdownmaista toimintaa nähtiin Crackdown 3 -pelin trailerissa, joka ilmestyy 7.11.2017. Dragon Ball Fighter Z -taistelupeli taas saapuu vuoden 2018 aikana.
Jatkoa saa myös kehuttu Life Is Strangen "esiosa" Before the Storm, joka perustuu aikaan ennen Life Is Strangen tapahtumia Chloen näkökulmasta. Kolmiosainen episodisarja alkaa elokuussa. Ihmeellisen elämän jälkeen hypättiin Keski-Maahan Middle-Earth: Shadow Of Warin tahdissa. Peli julkaistaan 10. lokakuuta 2017. Keski-Maan jälkeen päästiin tunnelmalliseen puoleen, nimittäin tasoloikkapeli Ori and the Will of the Wisps paljastettiin. Näiden lisäksi pressissä näytettiin ID@Xbox-ohjelman saldoa indiepelien suhteen.
Lopuksi kerrottiin, että Xbox One tulee saamaan taaksepäin yhteensopivuuden myös alkuperäisen Xboxin kanssa, eli kohta Onella pääsee pelailemaan entistä vanhempia pelejä. Lopuksi myös mainittiin, kuinka moni peli tulee saamaan Xbox One X:n myötä 4K -tuen (esim. FF XV, Gears of War 4 sekä Minecraft). 
Aivan lopuksi näytettiin EA Play -tapahtumassa jo vilautettu BioWaren Anthemia, joka ilmestyy futuristisissa merkeissä vuonna 2018.

Bethesda

Bethesda näpäytti aamulla omat settinsä E3:n suhteen. Kuten arvata saattaa, Bethesda aloitti presentaationsa VR -uutisilla. Fallout 4 ja DOOM tulevat saamaan VR -tuen, joten virtuaalitodellisuuteen saadaan tämän myötä muutama isompi peli mukaan meininkeihin.
Pienempänä uutisena mainittakoon, että Wolfenstein -peleistä tuttu B.J. Blazkowicz saapuu Quake Championsiin. Isompi uutinen lienee, että Blazkowicz jatkaa omaa tarinaansa Wolfenstein II: The New Colossus -pelillä.
Huhu piti paikkaansa, nimittäin Bethesda tuo 13. lokakuuta pelaajille The Evil Within 2 -pelin. Jatkoa saa myös Dishonored 2 15. syyskuuta uuden lisäosan myötä, joka ei muuten tarvitse emopeliä toimiakseen.
Bethesda on myös luomassa Creation Club -alustaa, joka tarjoaa paikan esimerkiksi maksullisille modeille. Creation Clubin tarkoituksena on myös jakaa Bethesdan omaa lisäsisältöä peleilleen. Alusta on saapumassa PC:lle kuin konsoleille.
Virtuaalikorttipeli The Elder Scrolls: Legends tulee saamaan Skyrim -sisältöä 29. kesäkuuta Heroes of the Skyrim -lisäsisällöllä, joka tarjoaa muun muassa 150 uutta korttia. Ruudulla nähtiin myös Nintendo Switchin The Elder Scrolls V: Skyrim, jossa on myös amiibo -tuki. Amiibon avulla pelaaja pääsee nimittäin pelaamaan Skyrimia The Legend of Zelda -pelien päähahmo Linkillä. Tarkempaa julkaisupäivää ei kuitenkaan kerrottu. 

PC Gaming Show

PC Gamerin järjestämä PC Gaming Show keskittyy nimensä mukaisesti PC -peleihin, eikä tilaisuus ainakaan jättänyt strategiapeleistä pitäviä kylmäksi. Heti alkuun showssa nimittäin paljastettiin virallisesti uusi lisäosa XCOM 2 -peliin, joka kantaa nimeä "War of the Chosen". Vastaan tulee asettumaan nimittäin entistä vaarallisempia avaruuden muukalaisia, joiden tehtävänä on nimenomaan metsästää XCOM -järjestö pois maapallolta. Lisäosa saapuu 29. elokuuta.
Muitakin strategiapelejä nähtiin. Harebrained Schemesin kehittämä ja Paradox Interactiven julkaisema BattleTech tuo taktikoinnin ja mechat samalle ruudulle. Tarkkaa julkaisupäivää ei vielä saatu, mutta sen sijaan lähetyksessä nähtiin lisää pelikuvaa sekä mechojen kustomointia. Total War: Warhammer II sai strategiapeleistä uuden trailerin sekä ensimmäistä kunnon pelikuvaa. Aivan lähetyksen lopussa paljastettiin myös Age of Empires: Definitive Edition, joka tuo 20 vuotta sitten julkaistun klassikkopelin ehostettuna nykypäivään. 
Strategioinnin lisäksi PC Gaming Showssa nähtiin toimintaa: Mount & Blade 2: Bannerlord sai lisää pelikuvaa taistelujen tuoksinnasta, PlayerUnknown's Battlegrounds tulee saamaan uuden päivityksen, joka lisää peliin muun muassa kiipeilyn sekä erilaisia sääolosuhteita ja räiskintäpeli Killing Floor 2 -pelissä alkaa uusi kesätapahtuma, joka lisää peliin lisää kosmeettista tavaraa kuin karttojakin. LawBreakers räiskintäpelille taas paljastettiin julkaisupäivä: 8. elokuuta.
Ruutuaikaa sai myös pienemmät nimikkeet. Persoonallisista peleistään tuttu Chucklefish paljasti Wargroove -pelin, joka sisältää vuoropohjaista taktikointia sekä omien karttojen luomista. Don't Starve -pelistä tuttu Klei Entertainment paljasti Griftlands nimisen RPG -pelin. Pelistä ei vielä hirveästi vielä kerrottu, mutta eiköhän sekin aukene ajan kuluessa. Lähetyksessä nähtiin myös Tunic, joka muistuttaa todella paljon Zelda -pelisarjaa. Ooblets, jota on kuvailtu Harvest Moonin tapaiseksi peliksi sekä The Last Night-seikkailupeli saivat trailerit näytille lähetykseen. Oman trailerin sai myös Ylands, joka on uusi selviytymispeli Bohemia Interactivelta.
Xbox käväisi myös PC Gaming Showssa, jonka seurauksena lähetyksessä nähtiin videopätkät Forza Motorsport 7 -ajopelistä, Sea of Thievesistä sekä Middle-Earth: Shadow Of Warista.

Ubisoft

Ubisoft näpäytti presentaatiossaan heti alkuun yhden kenties puhutuimmasta peliaiheisesta huhusta totta: Ubisfotin riehakkaat kanit Rabbidsit sekä Nintendon Mario -hahmot yhdistyvät keskenään. Mario + Rabbids: Kingdom Battle on vuoropohjaista taktikointia sekä strategiointia XCOM -tyylillä ja peli tulee saapumaan Nintendo Switchille 29. elokuuta. 
Muinaiseen Egyptiin sijoittuva Assassin's Creed: Origins sai Ubisoftin lähetyksessä uuden trailerin, jossa nähtiin hieman enemmän tulevan AC -pelin maailmasta. Peli julkaistaan 27. lokakuuta. Uutta kuvaa saatiin myös The Crew 2 -pelin maailmasta, joka lisää autoilla kaahailun lisäksi kisailua myös ilmassa kuin vedessä. Poliittisesti epäkorrektia huumoria taas saatiin South Park: Fractured but Wholen muodossa, joka julkaistaan 17. lokakuuta. South Park -pelit eivät kuitenkaan jääneet tähän, nimittäin suomalainen RedLynx julkaisee mobiililaitteille South Park: Phone Destroyer -mobiilipelin. Kyseinen peli saapuu vuoden 2017 aikana.
Ubisoft paljasti lähetyksessään Transference -pelin, mutta loppujen lopuksi kyseisestä tapauksesta jäi enemmän käsiin kysymysmerkkejä kuin tarkkaa tietoa. Enemmän tietoa jäi kuitenkin käteen merirosvopeli Skull & Bonesista, joka tuo merellä käytävät taistelut ensi vuonna niin konsoleille kuin PC:lle. Ubisoft paljasti myös perinteikkään Just Dance 2018 -pelin, ja lavalla nähtiin tässä vaiheessa muun muassa joraava panda sekä amerikkalainen pop -tähti Bebe Rexha. Tanssimisen jälkeen tartuttiin uuteen muoviseen lelupeli -systeemiin, kun Starlink: Battle For Atlas paljastettiin. Pelissä siis liitetään ohjaimeen kiinni avaruusalus, jota sitten hyödynnetään itse pelissä hiukan samaan tapaan kuin Skylanders -peleissä. 
Avaruudellisen menon jälkeen palattiin takaisin maapallolle ja lumisiin maisemiin, nimittäin Steepin talvella saapuva uusi Olympialaisiin liittyvä laajennus paljastettiin, joka lisää peliin muun muassa laskettelua, pujottelua kuin monia temppuiluun liittyviä laskettelumuotoja, kuten halfpipea ja slopestylea. Steepin jälkeen valokeilaan asteli Far Cry 5, joka sai ihan voimakkaan oloisen trailerin sekä hieman pelikuvaa.
Aivan viimeiseksi paljastui Beyond Good & Evil 2 -pelin traileri, joka lienee yksi odotetuimmista pelien jatko-osista. 15 vuotta siinä kesti ja puhumattakaan vielä siitä, että kyseisen pelin kehitys on ollut todella pitkä ja varmasti raskas, joten ansaitusti Beyond Good & Evil 2 sai hienon valokeilan Ubisoftin pressitilaisuuden lopussa. 

Sony - PlayStation

PlayStation laittoi heti tilaisuutensa alkuun Naughty Dogia, kun Uncharted: The Lost Legacyn traileri laitettiin pyörimään. Tämän jälkeen Guerrilla Games näytti menestystä niittäneen Horizon: Zero Dawnin laajennuksen "Frozen Wild"
Tämän jälkeen Sony laittoi näytille hieman isompaa peliä, kun zombeja nähtiin jälleen kerran. Tällä kertaa vuorossa oli nimittäin Days Gone. Pelin tarkempaa julkaisuajankohtaa ei kerrottu. Days Gonen jälkeen kuitenkin paljastettiin Monster Hunter World, joka saapuu PS4:n lisäksi Xbox Onelle ja PC:lle vuonna 2018. Hirviöitä saapui myös Monster Hunterin jälkeen, tosin hieman isommassa muodossa ja vielä remasteroituna: PS2 -klassikko Shadow of the Colossus saa nimittäin uusioversion PS4 -konsolille. Jättiläismäisten olentojen jälkeen päästiin toisenlaisiin jättiläisiin, kun Capcomin ja Marvelin yhteinen tappelupeli Marvel vs. Capcom: Infinite sai trailerin tarinamuodostaan. Supervoimilla tappelemisen jälkeen tappelu siirtyi aseisiin ja toisen maailmansotaan, kun Call of Duty: WW2 sai pelikuvaa moninpelistään.
PS VR on osoittautunut tietyin määrin yllätykselliseksi menestyjäksi, joten sinällään ei ole ihme, että Sonyn E3 -presentaatiossa nähtiin myös VR -pelejä:  Skyrim, Starchild, Moss ja Final Fantasy XV siirtyvät VR:n maailmaan. Final Fantasy XV saa jopa Monster of the Deep -laajennuksen, joka keskittyy kalastamiseen.
VR:n jälkeen päästiin takaisin tulevien isojen nimikkeiden pariin. Vuonna 2018 ilmestyvä God of War sai hienon uuden trailerin ja Detroit Become Human sai jälleen mukavasti paistatella valokeilassa. 6. syyskuuta ilmestyvä Destiny 2 sai myös aikaa Sonyn tilaisuudessa ja samalla paljastui, että Destiny 2 saa hieman yksinoikeussisältöä PlayStation 4 -konsolilla. Aivan lopuksi päästiin Insomniacin Spider-Man -pelin pariin, josta nähtiin reilusti pelikuvaa kuin uusi trailerikin. Hämähäkkimiehen seikkailuja nähdään näillä näkymin vuonna 2018. 


Nintendo

Nintendo ei perinteikkäästi pitänyt omaa pressitilaisuutta, vaan striimasi oman tilaisuutensa valmiiksi tehtynä videona. Aivan ensimmäiseksi nähtiin kokoelmavideo, jossa näytettiin Switchille saapuvat ARMS, Splatoon 2, EA Sports FIFA 18, Pokkén Tournament DX sekä uutena julkistuksena mainetta jo muilla pelialustoilla niittänyt Rocket League. Ensimmäisen kokonaisen oman trailerinsa sai Xenoblade Chronicles 2, joka saapuu tämän vuoden lopulla Switchille. Paljastuksen sai myös juhlavuotta viettävä Kirby, jonka uutuuspeli saapuu Switchille ensi vuonna.
Trailereiden jälkeen tehtiin kaksi isoa paljastusta, joka on varmasti monen Nintendo Switch -konsolin omistajan sekä kyseisten kahden pelisarjan fanien mieleen: Game Freak on luomassa Pokémon RPG -peliä Switchille, sekä kauan odotettu Metroid Prime 4 on kehitteillä Nintendon uudelle konsolille.
Kahden ison luokan ja odotetun paljastuksen jälkeen näytettiin Switchin Yoshi -peliä, joka saapuu suunnitelmien mukaan ensi vuonna. Tämän jälkeen ruutuaikaa sai Team Ninjan Fire Emblem Warriors, joka myös saapuu Switchille. The Legend of Zelda: Breath of the Wild sai myös valokeilaa, kun pelin tulevia DLC -paketteja esiteltiin. DLC -paketteja on kaksi, joista toinen sisältää oheissälän lisäksi erilaisia haasteita ja toinen paketti on tarinallista menoa BOTW:n muiden sankarien (champions) kustannuksella jollain muotoa (vielä ei ole tietoa, että miten). Jokainen pelin neljä championia saa myös oman amiibonsa. 
Ubisoftin luoma Mario + Rabbids Kingdom Battlesta sai uuden trailerin ja peli saapuu 29. elokuuta. Aikaisemmin striimissä paljastunut Rocket League sai jäniksien jälkeen julkaisuajankohdan, joka on joulun tienoilla. Aivan lopuksi ruutuun pääsi Super Mario Odyssey, joka julkaistaan 27. lokakuuta.





keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

ARMS (Ennakko)




Parin edellisen viikonlopun aikana Nintendo on pyörittänyt serveritestiä heidän tulevan Switchille saapuvan nyrkkeilypelin ARMS:n kustannuksella. ARMS Global Testpunch nimellä toiminut tapahtuma on nyt ohi, ja mielessä on huomattavasti selkeämpi kuva siitä, mikä ARMS oikeastaan edes on.

Global Testpunchin aikana pelaajat eivät päässeet kaikkeen sisältöön käsiksi, mutta idea on melkoisen selkeä: ARMS on arcademaiselta tuntuva tappelupeli, jonka ympärille on kehitelty useita erilaisia pelimuotoja. Perinteiset pelimuodot keskittyvät nimenomaan nyrkkeilymäiseen tappeluun, jossa pelaajamäärät vaihtelevat aina kaksintaisteluista useamman henkilön rettelöintiin kuin tiimipelaamiseen. Tavallisten nyrkkien heiluttamisen lisäksi ARMS:iin on kuitenkin lisätty myös vaihtelevia, voisiko sanoa jopa minipeleiksi luokiteltavia pelimuotoja: Global Testpunchissa esimerkiksi päästiin pelailemaan myös lentopalloa tavallisen nyrkkeilemisen lisäksi. Todella hauskaa vaihtelua!

Ensimmäisen Global Testpunchin hahmokaarti näytti tältä

ARMS:n erikoisuus tappelupeligenressä on sen tyyli: vaikka peli itsessään on aivan perinteisen oloinen 3D -tappelupeli kaikkine väistöineen, hyppyineen, blokkauksineen, tarttumisineen ja niin päin pois, niin itse lyönnit ovat poikkeuksellisen erikoisia: hahmojen lyöntiraajat ovat vieterimäisiä, joka mahdollistaa raajan venymisen vaikka kentän toiseen päätyyn asti. Lisäksi raajoja pystyy vielä hieman kääntämään kesken lyönnin, joka mahdollistaa uudenlaisia tapoja saada osumia vastustajaan. 

Tyrmäys!

Erikoisen, mutta mielenkiintoisen pelimekaniikan vuoksi ARMS:iin on luotu mahdollisuus pelata peliä pelkästään Joy-Conien liikkeentunnistuksen avulla: Kun lyöt vasemmalla kädellä, niin hahmokin lyö vasemmalla. Jos käännät kättäsi hieman kesken lyönnin, niin pelissäkin lyönti lähtee kääntymään. Kaikki liikkeet onnistuu liikkeentunnistuksella (paitsi muutama liike täytyy tehdä napin painalluksella, esim. hyppy ja väistö), mikä on oikeastaan todella hauskaa ja se tuokin tietyin määrin mieleen Nintendo Wiin liikkeentunnistuspelit. Ainut ongelma vain on, että ainakin itselläni liikkeentunnistus hauskuudesta huolimatta ei toiminut ihan nappiin: lyönnit lähti käännöksineen hyvin, mutta esimerkiksi blokkaaminen ja tavallinen liikkuminen tuotti paljon päänvaivaa, enkä tiedä oliko syy omassa pelaamisessa vai eikö peli vain tunnistanut Joy-Conien liikkeitä. Internetin ihmeellistä maailmaa tutkiessa kokemuksia tästä aiheesta löytyy laidasta laitaan, joten tämä puoli jäänee mysteeriksi. ARMS:ia pystyy kuitenkin pelaamaan myös tavallisesti ohjaimen avulla, joka tuntui huomattavasti tehokkaammalta tavalta verrattuna liikkeentunnistukseen ainakin tuloksien kannalta.

Kädet venyvät pitkälle ARMS:n maailmassa

ARMS on graafiselta designiltään räikeän värikäs, joka on mielestäni useasti aina plussaa (toisaalta kyseessä on Nintendon peli, joten mitä muuta voikaan odottaa?). Pelikentät ovat persoonallisia, jotka vaihtelevat mukavasti jopa pelityylejä ajatellen: kentät ovat erikokoisia, osa kentistä sisältää maaston korkeuseroja, joissain kentissä voi olla esteitä keskellä kenttää ja niin edelleen. Jokainen pelin hahmo on todella persoonallinen tapaus ja kuten arvata saattaa, on jokaisella hahmolla omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Master Mummy on esimerkiksi tankkihahmo, joka on hitaampi ja vahvuudeltaan voimakkaampi eikä iskut horjuta kyseistä hahmoa, kun taas oma suosikkini Ninjara hyödyntää nopeuttaan sekä ninjamaista dashaustaan väistelyyn sekä nopeaan liikkumiseen. Jokaisen hahmon nyrkkejä pystyy lisäksi muokkaamaan, joka käytännössä tarkoittaa, miten kyseinen nyrkki toimii. Spring Manilla on esimerkiksi tavallisen nyrkin lisäksi saatavilla bumeranginyrkki, joka toimii bumerangin tavoin. Mechanicalla taas löytyy esimerkiksi vasara nyrkin päähän. Jokaisella hahmolla oli Global Testpunchin aikana käytössä kolme erilaista nyrkkiä, mutta kokonaisessa versiossa nyrkkivalikoima pitäisi olla huomattavasti suurempi. Nyrkkivalikoiman suuruus on todella hyvä asia, nimittäin sillä saadaan kasvatettua peliin mukavasti erilaisia nyrkkikombinaatioita, jonka pitäisi ainakin jonkin verran kasvattaa vaihtelevuutta peliin. Lisäksi se tuo mukanaan täysin uutta taktikointia taistelutyyleihin, mikä on ihan hyvä asia.

Olisiko lentopallon aika?

Vaikka Global Testpunch ei ollut kokonainen paketti ARMS:ista, niin tästä huolimatta pelistä jäi todella hyvä maku suuhun kokeilujen jälkeen. Pelin pelaaminen oli todella hauskaa ja uskon sen soveltuvan todella monen pelaajan pelimakuun ARMS:in arcademaisuuden vuoksi. Se ei tunnu hampaat irvessä pelaamiselta, vaan puhtaalta hauskanpidolta. Pelin räikeän värikäs design ja mielenkiintoinen pelimekaniikka ovat ehdottomia myyntivaltteja ARMS:lle. Vaikka ARMS tuntuu oikein oivalta peliltä, niin kysymykseksi nousee itse pelaajat: tulevatko pelaajat löytämään kyseisen Nintendon uuden IP:n? ARMS tuntuu todella toimivalta ja erittäin hyvältä peliltä, mutta tietyt piirteet (esimerkiksi juuri pelimekaniikka) voivat aiheuttaa joillekin pelaajille vahvaa hylkimisreaktiota. Tämän lisäksi Switchille on saapumassa Pokémon -teemainen tappelupeli Pokkén Tournament DX sekä jossain vaiheessa Switchille lienee saapuvan jonkin sortin Super Smash Bros. -peli, mitkä eivät välttämättä paranna ARMS:in tilannetta. ARMS:n voima löytyy erikoisesta ja poikkeavasta pelimekaniikasta, mikä toisaalta voi olla myös sen heikkous. Kaikesta huolimatta ARMS oikeasti tuntuu erinomaiselta peliltä, joten toivottavasti peli löytää oman pelaajakuntansa ja kenties sen menestyksenkin. Kokemani perusteella ARMS on nimittäin menestyksen ansainnut.


ARMS saapuu Nintendo Switchille 16.6.2017.


ARMS Nintendo Switch Presentation 2017 - traileri







torstai 1. kesäkuuta 2017

Dead by Daylight (Arvostelu)




  • Kehittäjä: Behaviour Studios
  • Julkaisija: Starbreeze Studios
  • Julkaisupäivä: 14.6.2016
  • Alustat: PC, tulossa myöhemmin PS4- ja Xbox One -konsoleille
  • Pelattu: PC
  • Kotisivut: http://www.deadbydaylight.com/
  • Ikäraja: PEGI 18

Neljä henkilöä yrittää selviytyä pelialueelta pois, mutta pakotehtävää häiriköi kauhuleffojen tapaan yliluonnollisia kykyjä omaava hirviömäinen murhaaja. Äskeiseen virkkeeseen oli koottu koko Dead by Daylight nimisen moninpelin idea. DbD on yksinkertaisesta ideasta koottu mielenkiintoinen tapaus, jossa on potentiaalia vaikka mihin. Potentiaalista huolimatta peli tuntuu todella hiomattomalta tuotokselta, joka sisältää jopa muutamia isomman luokan ongelmia.

Dead by Daylight on moninpeli, joka perustuu neljä vastaan 1 tapaiseen kilpailutilanteeseen. Yksinäinen susi, DbD:n tapauksessa yliluonnollinen murhaaja on voimiltaan suurin, jonka tehtävänä on napata neljän hengen tiimin pelaajat hengiltä. Neljän pelaajan tehtävänä taas on korjata sähkögeneraattoreita, jotka tietyn määrän jälkeen avaavat portin vapauteen ja selviytymiseen. Tiimin täytyy kuitenkin olla varovainen, nimittäin pelin hirviö ei hirveästi anna armoa selviytymistä yrittäville. Tiimipelaaminen onkin iso osa Dead by Daylightia: itsekkäät, jatkuvasti piilossa olevat selviytyjät saavat vähemmän pisteitä ja palkintoja kuin pelaajat, jotka yrittävät jatkuvasti saavuttaa yhteistä tavoitetta henkensä uhalla: pakoon pääsyä vaaralliselta alueelta. 

Pelillisessä mielessä selviytyjän ja murhaajan roolit ovat mukavan erilaisia. Murhaajana pelaat ensimmäisessä persoonassa, ja pelaaminen on lähinnä partiointia ympäri pelin karttaa. Selviytyjät pyritään nappamaan kiinni ja laittamaan ne roikkumaan kentältä löytyviin koukkuihin, mikä on käytännössä lopun alkua selviytyjälle, ellei tiimikavereita saavu apuun. Tappajan idea on perusidealtaan tässä, mutta selviytyjien nappaaminen tapahtuu eri tavoin riippuen käyttämästään hirviöstä: Trapper jättää pelikentälle karhunrautoja, Wrath voi muuttua näkymättömäksi ja Hillbilly taas riehuu moottorisahan kanssa. Vaihtoehtoja löytyy, mutta halutessaan pelaaja voi ostaa itselleen oikealla rahalla muutaman lisähahmon lisää DLC:n kautta.


Selviytyjän rooli on murhaajaa hieman monimutkaisempi: selviytyjät pelaavat kolmannessa persoonassa, ja heidän tärkein tehtävänsä on saada sähkögeneraattorit toimimaan. Generaattoreiden korjaaminen on höystetty ärsyttävän pikaisilla Quick Time -tapauksilla, joka vaatii nopeaa reaktiokykyä. Tämän lisäksi selviytyjän rooliin kuuluu muiden pelaajien auttaminen esimerkiksi lääkitsemisen tai koukuista irroittamisen myötä. Tehtäviin lasketaan vielä karkuun juokseminen murhaajalta, joka on käytännössä yhdistelmä esteiden laittamista hirviön eteen sekä piiloutumista.

Dead by Daylightin idea on todella mielenkiintoinen nimenomaan tiimipelaamisen kannalta. Selviytyjien on käytännössä pakko pelata yhteen hiileen, jotta he voisivat voittaa kyseisen ottelun (ellei sitten hirviön roolissa ole täysin tohelo pelaaja). DbD sisältää jonkinlaista synergiaa nimenomaan pelillisessä mielessä, joka viehättää itseäni todella paljon. Peli on itse asiassa ajoittain jopa todella hauskaa pelattavaa. Tästä huolimatta Dead by Daylight tuntuu todella keskeneräiseltä tapaukselta.

Ensinnäkin ottelut itsessään tuntuvat todella saman toistolta. Toki ottelut itsessään voivat tapahtumien kannalta vaihdella lievästi esimerkiksi pelaajien taitavuuden heittelemisen vuoksi, mutta tämän kaltaiselta selviytymispeliltä toivoisi, että esimerkiksi selviytyjillä olisi muutama muukin tapa selvitä ottelussa hengissä tai että tappajan roolissa olevalla olisi myös jotain "pelättävää". Vaihtelevuutta tulisi olla huomattavasti paljon enemmän, nimittäin tällä hetkellä Dead by Daylight tuntuu vain pelin päärungolta, jonka ympäriltä puuttuu itse muu sisältö. Toki peli toimii pelkällä päärungollakin, mutta tällöin peli lähtökohtaisesti tuntuu todella keskeneräiseltä tuotokselta, joka voi vaikuttaa häiritsevällä tavalla itse pelaamista. Jos tällainen olo syntyy pelin kohdalla (kuten minulla Dead By Daylightin suhteen), niin jossain on vielä huomattavan paljon parannettavaa.


Jokaiselle pelin hahmolle on lisäksi kehitelty oma "kykypuu" tasojen mukaan, jonka avulla pelaaja voi avata  hahmolleen esimerkiksi erilaisia perkejä tai kertakäyttöisiä apuvälineitä otteluihin pisteiden avulla. Idea itsessään ei ole huono, vaan oikeastaan se toimii yllättävän hyvin. Kuitenkin tämän olisi voinut korvata huomattavasti paremmalla tavalla, nimittäin kyseinen kykypuu tuntuu lähtökohtaisesti todella turhalta pelin kannalta (ja tästä huolimatta se on hyvin iso osa Dead by Daylight -pelikokemusta). Perkit olisivat voineet olla esimerkiksi kaikilla hahmoilla valmiina tai sitten ne olisi voinut hankkia jonkinlaisesta kaupasta, josta olisi voinut myös halutessaan ostaa itselleen näitä kertakäyttöisiä tarvikkeita oman valintansa mukaan. Vaihtoehtoisesti hahmolleen voisi samantien valita pari perkiä muutamista vaihtoehdoista ja kaikki käyttötarvikkeet täytyisi löytää pelikartan tavaralaatikoista. Parempia vaihtoehtoja löytyisi huimat määrät, kunhan lähtee asiaa pohtimaan pidemmälle.


Yksi ongelma on myös pelin atmosfäärissä. Olen kuullut monelta, kuinka he kehuvat Dead by Daylightin pelottavaa ja ahdistavaa olemusta. Tämä on täysin oma mielipiteeni, mutta mielestäni DbD:ssä ei todellakaan ole kauhistuttava atmosfääri. Pelin design on kyllä hyvin koristeltu kauhuelementeillä, mutta itse atmosfääri on todella heikkoa. Hirviöllä pelatessa olo ei tunnu kauhistuttavalta, eikä selviytyjällä pelatessa nouse iho kananlihalle jännityksen vuoksi. En tiedä tähän syytä, mutta veikkaisin sen oikeasti johtuvan pelin sisällön puutteesta. Jos sisältöä ja toimintoja olisi enemmän, voisi otteluista kenties kehkeytyä todella jännittäviä kokemuksia.

Isoin ongelma Dead by Daylightissa on kuitenkin yhteysongelmat. Yhteysongelmat ovat nimittäin suoraan sanoen karseat DbD:n kohdalla. Ajoittain otteluita löytää noin kymmenessä sekunnissa, mutta joskus yhtä ottelua saa etsiä lähes 30 minuutin ajan, jotta pääsisi aloittamaan yhden ainoan ottelun. Tässä on paljon parannettavaa, joten toivottavasti Behaviour Studios korjaa tämän ongelman.


Dead by Daylight ei itsessään ole huono peli, mutta sitä ei todellakaan voi kutsua tällä hetkellä loistavaksikaan. Pelillisessä mielessä Dead by Daylight on ihan toimiva ja hauska tapaus, mutta se tarvitsisi reippaasti lihaa itsensä ympärille sisällön suhteen. Pelissä on huikea määrä potentiaalia, mutta ongelmat (esim. yhteysongelmat) ja pelin sisällön köyhyys rokottavat pahasti kuvaa Dead by Daylightista. Onneksi DbD on kuitenkin lähtökohtaisesti siinä kunnossa, että pelistä voi sentään nauttia ja samalla pitää hauskaa. Kunhan siis ensin saadaan yhteys muihin pelaajiin...


ARVOSANA:

6

POSITIIVISTA:

+ Pelin idea on toimiva, jossa on paljon potentiaalia
+ Selviytyjien tiimityöskentelyn korostaminen


NEGATIIVISTA:

- Sisällön köyhyys
- Yhteysongelmat



Dead by Daylight - Launch  Trailer: