Kirjallisuutta videopeleistä



Niin sanotusta uusmediasta videopelit ovat tulleet jäädäkseen kulttuuriimme. Videopelien ympärillä pyörii suuri bisnes, eSports kasvattaa urheilun saralla jatkuvasti suosiotaan ja pelit jaksavat viihdyttää kaiken ikäisiä ja sukupuolisia ihmisiä ympäri maapalloa. Elokuvia peleistä on tehty suhkot paljon eri näkökulmista, niin fiktiivisiä tarinoita kuin dokumentteja. On myös muistutettava, että videopeleistä on tehty myös melko paljon erilaista kirjallisuutta. Lukeminen on hyväksi, joten tässä blogipostauksessa haluan nostaa esille muutamia mielenkiintoisia kirjallisia teoksia, jotka liittyvät jollain tasolla videopeleihin. Kommentteihin saa myös lisätä omia ehdotuksiaan aiheeseen liittyen, jos tästä kirjoittamastani listasta puuttuu teidän mielestänne joitain mielenkiintoisia kirjoja! Tätä oikeastaan jopa toivon. Haluan vielä mainita, että tästä listasta puuttuu ns. ammattikirjallisuus, koska erilaiset koodaukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan perustuvat kirjat eivät ole minulle tuttuja.


Juho Kuorikosken tietokirjat



Suomalaisen pelikulttuurin näkökulmasta todennäköisesti tunnetuimmat videopeleihin liittyvät kirjat on kirjoittanut toimittaja ja tietokirjailija Juho Kuorikoski, joka on tunnetu myös Pelit -lehden avustajana. Kuorikoskelta on tullut useita videopeliaiheisia tietokirjoja, jotka ovat erittäin laadukkaita. Esimerkiksi hänen tuotannostaan "X-COM - Tietokonepelien klassikot" on erittäin hyvä ja tietorikas teos kaikille peleistä, strategiapeleistä ja XCOM:sta pitäville henkilöille. Kuorikoski on myös tehnyt kirjat "Commodore 64 - Tasavallan tietokone", "Sinivalkoinen pelikirja - Suomen pelialan kronikka 1984-2014", "Finnish video games - A history and catalog", "Suuret seikkailupelit - Tietokonepelien klassikot" sekä vuonna 2018 ilmestynyt "Pelitaiteen manifesti", jonka lukemista odotan henkilökohtaisesti innolla, kunhan saan kirjan käsiini.

Pelaaja -lehden kirjat

Suomen pelimedian suurnimi Pelaaja -lehti on kunnostautunut kirjojen tekemiseen, nimittäin lehden nimellä on julkaistu jo kaksi kirjaa Mesenaatti -kampanjan avulla. TOP 5: Pelimaailman huikeimmat, hilpeimmät ja hämärimmät -kirja ja Tiesitkö? – Pelimaailman ilmiöitä, taustoja ja salaisuuksia -kirja rakentuvat idealtaan lehden sivuilta tutuille vakiopalstoille, jotka ovat viihdyttäneet ja informoineet Pelaajan lukijakuntaa jo pidemmän aikaa. Toivon, että Pelaaja jatkaa samaa rataa, koska onhan tuo nyt erittäin suurta kulttuurityötä!

Elina Lappalaisen "Nyt pelittää!" ja "Pelien valtakunta"


Elina Lappalainen on Talouselämä -lehdestä tuttu toimittaja, joka on myös kirjoittanut pari kappaletta videopeleihin liittyviä kirjoja. Jussi Kaakisen kanssa tehty "Nyt pelittää!"on lähtökohtaisesti lapsille suunnattu kirja, jonka tarkoituksena on hauskalla tavalla kertoa peleistä sekä niiden tekemisestä. Kirja havainnollistaa myös pelialaan liittyviä ammatteja, kuten esimerkiksi minkälaista on pelisuunnittelijan, ohjelmoijan, graafikon ja muusikon arki. "Pelien valtakunta" taas keskittyy suomalaisen peliteollisuuden nousuun ja kirjassa myös selitetään, että minkälaista liiketoimintaa videopeliala oikeastaan edes on.

Aleksandr Manzosin "Kaikkien aikojen pelit" ja "Pelit elämän peilinä"

Manzos on Pelit -lehden sivuilta tuttu vapaa kirjoittaja, joka on tähän mennessä kerennyt kirjoittaa kaksi peliaiheista kirjaa. "Kaikkien aikojen pelit" keskittyy kolmeenkymmeneen klassikkopeliin kattaen aikajanallisesti 70-luvusta aina viime vuosiin saakka. "Pelit elämän peilinä" on taas yleistajuinen tietokirja, joka pyrkii vastaamaan kysymyksiin videopelien viehätyksen syihin ja merkityksiin. Siinäpä kaikille pohdittavaa!

Playing with sound : A theory of interacting with sound and music in video games



Karen Collinsin kirjoittamassa kirjassa videopelejä tarkastellaan teoreettisemmalta ja akateemisemmalta näkökannalta. Collinsin kirjassa nimittäin pohditaan videopelien ääniä: Kuinka peleissä olevat äänet ovat osa videopelien kokemusta ja toisaalta teoksessa pohditaan myös äänen merkitystä pelien interaktiivisuuden näkökulmasta katsottuna. Kirjaa uskaltaa suositella varsinkin niille henkilöille, ketkä ovat kiinnostuneet äänimaisemista.

From Barbie to Mortal Kombat : gender and computer games

Justine Cassellin ja Henry Jenkinsin toimittama teos keskittyy nimensä omaisesti peleihin ja sukupuoleen, tarkemmin keskitytään naissukupuoleen. Kirjassa keskitytään niin stereotyyppeihin kuin erilaisten sukupuoleen liitettyjen merkityssuhteiden syntyä. Kyseinen kirja on julkaistu vuonna 2000, joten pelimaailma on muuttunut paljon tuolta ajalta, mutta kirja tarjoaa silti ihan hyvän pohjan videopelien tarkasteluun hieman erilaisesta näkökulmasta, joita meidän jokaisen on hyvä välillä pohtia.

Boss Fight Books -historiikit



Pienkustantamo Boss Fight Books on julkaissut läjäpäin erilaisia tietoteoksia erilaisista videopeleistä. Kirjoja löytyy Super Mario Brosista Kingdom Heartsiin kuin Final Fantasysta Shovel Knightiin. Eräänlaisia "kokoelmakirjojakin" julkaisijan katalogista löytyy, nimittäin julkaisijan listoilla on muun muassa Bible Adventures niminen teos, joka keskittyy Raamattu -peleihin. Julkaisijan kirjoihin kannattaa lukiessaan kuitenkin aina varautua, koska joukosta löytyy aivan loistavia syvällisiä tietokirjoja, mutta toisaalta joukossa on myös tapauksia, joissa kirjailija on kenties liikaa painottanut omia kokemuksiaan kirjan sivuille. Jos Boss Fight Booksin -tuotanto kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan niitä e-kirjoina, jos vain mahdollista. Yksittäisistä peleistä on muutenkin kirjoitettu läjäpäin kirjoja, eivätkä ne välttämättä ole edes Boss Fight Booksin kustantamia. 

Paradox Books

Paradox Books on ruotsalaisen strategiapeliyhtiö Paradox Interactiven oma digitaalinen kirjakustantamo. Lähtökohtaisesti Paradox on julkaissut vanhoja klassikoita uudestaan, jotka liittyvät jollain tavalla heidän omiin peleihinsä, näistä esimerkkeinä Sunzin "Sodankäynnin taito" (Art of War) ja Adam Smithin "Kansojen varallisuus" (Wealth of Nations). Paradox on myös julkaissut fiktiivisiä e-kirjoja, jotka ihan muuten vain liittyvät etäisesti heidän omiin peleihinsä. Jos esimerkiksi Crusader Kings II kiinnostaa, niin katalogista löytyy "Crusader Kings II E-Book: A Fall of Kings" niminen fiktiivinen tarina. Sci-fin ystäville taas voi uskaltaa suositella fiktiivistä "Stellaris: Infinite Frontiers E-book" -tarinaa, jonka on muuten kirjoittanut Steven Savile.

Kirjoja, joiden myötä on tehty videopelejä


Välillä käy myös niin, että itse videopeli on saanut innoituksena jostain kirjallisuuden tuotoksesta. Kenties näistä tunnetuimmat ovat Dmitri Gluhovskin Metro -sarja sekä Andrzej Sapkowskin Noituri -sarja (Witcher). Tom Clancy on myös monelle pelaajalle tuttu nimi muun muassa Rainbow Sixin myötä. Tunnettu "Stalker: Shadow of Chernobyl" peli on pohjautunut Arkadi ja Boris Strugatskin "Stalker: Huviretki tienpientarelle" nimiseen romaaniin. Sekään ei liene yllättävää, että monien klassikkokirjailijoiden tuotoksia on myös hyödynnetty pelialalla. Näistä mainittakoon esimerkiksi H.P. Lovecraft, Agatha Christie ja J.R.R. Tolkien.

Pelien Guide -kirjat

Niin sanotut Guide -kirjat ovat täysin täysin oma genrensä kirjallisuuden saralla. Varsinkin suurimpien AAA-pelien kohdalla nämä kirjat ovat suosittuja, tosin internetin myötä suosio on toki laskenut. Guide -kirjat ovat siis teoksia, joiden tarkoituksena on avustaa pelaajaa pelin parissa. Todennäköisesti kirja saattaa esimerkiksi kertoa erilaisia vinkkejä pelin pelaamiseen, mutta se voi myös kertoa suoraan vastauksia erilaisiin asioihin, kuten vaikkapa pelien keräiltävien kohteiden sijainnit kartan avulla. Nykyisin kyseiset teokset ovat lähinnä monelle keräilykohteita, mutta toisaalta jos peliin kaipaa apua, niin mahdollisuus apuun kirjan muodossa on mahdollista.

Art Bookit eli taidekirjat


Kuten guide -kirjat, niin taidekirjat ovat myös täysin oma genrensä. Taidekirjat sisältävät pelien taidetta, niin konseptitaiteesta studiotaiteeseen. Sivuilla saattaa olla myös lyhyitä kommentteja pelin tekijöiltä tai taiteilijoilta, joten taidekirjojen sivut eivät välttämättä ole aina täysin kuvien peitossa. Taidekirjat ovat kiinnostavia, koska ne tarjoavat mahdollisuuden nähdä juuri pelin suunnitteluvaiheita. Monen taidekirjan kuvissa voikin olla paljon materiaalia, joita ei millään tavalla ole hyödynnetty itse pelissä. Sivuilta saattaakin löytyä esimerkiksi läjä erilaisia kuvia pelin eri hahmoista, ennen kuin hahmojen lopullinen design on edes päätetty. Taidekirjojen kohdalla voi hyvin todeta, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tai sitten ne herättävät enemmän mysteereitä.



Kommentit