For Honor Open Beta (Ennakko)

For Honor on ollut pidemmän aikaa odotuslistallani. Closed Betassa pääsin jo hiukan maistelemaan kunnian tuntua (mietteitä tästä voi lukea täältä: http://peliaika.blogspot.fi/2017/02/for-honor-closed-beta-ennakko.html), mutta juuri nyt ennen pelin virallista julkaisua For Honorille pistettiin pystyyn avoin beta, johon kuka vain pääsi osallistumaan. Hauska tapahtuma, jossa viimeistään pääsee testailemaan, että miltä se peli nyt oikein tuntuu omissa näpeissä. Tapahtuma oli kuitenkin minulle myös analysointia; miten pelaajien reagointi muuttui peliin betojen aikana? Closedissa ja Openissa nimittäin oli suuria eroja monessa suhteessa (ja kumpaakin betaa tuli pelattua PC:llä näppäistöä sekä hiirtä käyttäen).

Suljetussa Betassa olivat suurimmaksi osaksi pelaajia, ketkä ovat odotelleet For Honoria kieli pitkällä jo jonkin aikaa. Tämä näkyi selvästi myös pelaamisessa; pelaajat tuntuivat tietävän mitä he olivat tekemässä sekä näytti siltä, että porukka tiesi minkälaista peliä he olivat yksinkertaisesri pelaamassa.

Open Betassa tämä taas näkyi rehellisesti sanottuna täysin päinvastaisena: oli hyvin todennäköistä, että vastaan tuli pelaaja, joka käytti tappelu- sekä monista hack & slash -peleistä tuttua "smash all the buttons!" -taktiikkaa, eli suomeksi rämpytetään kaikkia nappuloita jatkuvalla syötöllä. For Honor on kuitenkin siinä mielessä hauska peli, että moinen taktiikka ei pelissä toimi: sillä saa vain itse turpaan. Muutenkin Open Betassa tuntui olevan paljon pelaajia, keille taktinen taistelu ja toisten pelaajien liikkeiden ja heikkouksien opettelu tuntui olevan täysin uusi asia. Jatkuvasti saman liikkeen blokkaaminen, parryaminen, väistäminen sekä siitä luodut vastaiskut luulisi jo kertovan, että jotain omasta pelityylistä täytyisi muuttaa. Totta kai avoimessa betassa oli myös todella paljon niitä hyviäkin otteluita, mutta pelin aukeneminen kaikille vain osoitti, että For Honor soveltuu todennäköisesti hyvin rajatulle kohdeyleisölle. 

Vastassa ritareiden assassiini Peacekeeper

Avoimen betan myötä luin ja kuulin hyvin erikoisia vertauksia For Honoriin liittyen: peliä verrattiin esimerkiksi Dynasty Warriorsiin, Mount & Bladeen sekä Chivalry: Medieval Warfareen. Ei millään pahalla, mutta vaikka nyt liikutaan hack & slash -pelien maailmassa, niin For Honorin vertaaminen kyseisiin peleihin on minun mielestäni jo aikamoinen hutilyönti; tämä on kuin sanoisi Assetto Corsan olevan Need For Speedmäinen peli.  Ymmärrätte varmaan, mitä haen tällä takaa: vaikka peli kuuluu samaan genreen, niin ne silti ovat ihan eri kategorioissa. Mielenkiintoista on myös se huomio, että kun For Honoriin verrattiin erilaisia pelejä, niin lähes täysin kadoksissa oli peli, jonka taistelumekaniikka on todella lähellä For Honoria: ruotsalaisen Fatsharkin luoma War of the Roses. Nämä vertaukset ovat taas huolestuttavia For Honorin kannalta: löytääkö tämän kaltainen videopeli tarpeeksi pelaajia pitkäikäisyyteen?

Mähinät käynnissä!

For Honor on nimittäin peli, joka ei todellakaan iske pelaajakunnan valtaväestöön. Syitä on aina pelimekaanikasta mielenkiintoisuuteen kuin ylipäätänsä sen hauskuuteen tai muihin teknisiin pelaajakuntaa jakaviin tekijöihin, kuten nettivaatimukset tai Ubisoftin uudenlainen P2P -vertaisverkon käyttäminen. Toisin sanoen veikkaan, että For Honor ei tule todellakaan iskemään valtavirtaan,  joten suurimman valtavirran suhteen peli voi hyvinkin "kuolla" ja kuten arvata saattaa, niin jonkin ajan päästä julkaisusta pelaajamäärä tulee varmasti laskemaan huimasti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita For Honorille oikeasti kuolemaniskua, koska pelille tulee aivan varmasti jäämään paljon pelaajia, todennäköisesti jopa niin iso määrä, että onlinessa on jatkuvasti useampia tuhansia pelaajia (eli jippii, on syntynyt community!). Peliä ei käytännössä voi kutsua tuolloin todellakaan kuolleeksi. Väitän tätä pelkästään sen takia, että For Honorin kaltaisille peleille löytyy varmasti oma vankka kannattajakuntansa sekä ihan siitäkin syystä, että For Honormaisia pelejä ei todellakaan ole markkinoilla liikaa.  Lisäksi Ubisoftilla on useamman vuoden suunnitelmat For Honorin suhteen, joten sisällön puutteesta ei luulisi tulevan pulaa. Ehkä For Honorista tulee seuraava Rainbow Six Siege: Siegenkin piti olla floppi, jossain vaiheessa pelaajamäärä taisi jopa romahtaa, mutta nyt peli on esimerkiksi Steamissa usein top-10 pelatuimpien pelien joukossa. Ai että, kun tykkään Siegestäkin. Toivottavasti For Honor tulee myös saamaan valoisan tulevaisuuden.

Jep, olipas se tappelu

Höpinät sikseen, eli miltä se For Honor muuten tuntui? Onko millään tavalla mieli muuttunut sitten Closed Betan? Oma mieleni on ainakin jatkuvasti positiivisempi For Honoria kohtaan, mitä enemmän sitä pelaan. Taistelut ovat todella viihdyttäviä ja pelistä oppii koko ajan uutta. Perusmekaniikat nyt oppii heti muutamien pelikertojen jälkeen, mutta se jälkeen alkaakin vasta se hauskin osio; alat ymmärtämään taisteluissa muita hyödynnettäviä asioita aina maastonkorkeuksista muihin objekteihin. Opit hiljalleen vastustajan hahmon heikkouksia ja alat hiljanneen tietämään, minkälaisia iskuja kannattaa välttää milläkin hahmolla ja mitä kannattaa käyttää ketäkin vastaan. Avoimessa betassa tuli jopa huomattua, että lyönnin suunnallakin on jopa yllättävän paljon merkitystä riippuen vastassa olevasta hahmosta. Staminan ja eri combojen yhdisteleminen ovat jo täysin oma juttunsa, mutta taistelun lisäksi on hyvä myös hallita kartat. Jälleen kerran täytyy todeta: For Honor on helppo peli oppia, mutta vaikea hallita. For Honorista siis löytyy syvyyttä, uusia kokemuksia kuin pelattavaakin mielin määrin, mutta toisaalta sitä pelaajan omaa mielenkiinnon kipinääkään ei pidä unohtaa, joka osittain vaikuttaa aikaisemmin mainittuihin asioihin.

Brawlissa jännittämässä, että joutuuko taistelemaan vielä toisen kaksintaistelun
samaan erään

Tällä kertaa betassa oli mukana myös uusi pelimuoto, joka oli 4 vastaan 4 deathmatch. Elimination nimeä kantava pelimuoto oli omaan makuuni melkoisen tylsä ja se ei oikein muutenkaan pelimekaanisesti tuntunut mukavalta. Muita pelimuotoja oli 4 vastaan 4 Dominion eli eräänlainen Conquest -pelimuoto, jossa taistellaan pisteistä ja eri alueiden hallinnasta, Brawl eli 2vs2 sekä Duel, joka tunnetaan kaksintaisteluna. Kaksintaistelu on omasta mielestäni pelin tämän hetken hauskin pelimuoto, koska se on se kaikista muodoista "puhtain"  ja siinä pääsee oikeasti testaamaan omia taitojaan. 

Brawl on kanssa ihan hauska muoto, mutta se kärsii pahasti selkäänpuukottamisesta. Tällä tarkoitan sitä, että 2vs1 tilanteessa kaksi pelaajaa hyökkää samaan aikaan yhtä pelaaja vastaan. Tilanne ei ole mahdoton, mutta kun peli on suuniteltu mekaanisesti paljolti juuri kaksintaisteluun sopivaksi, niin se on tässä mielessä jonkin verran epäreilua. Olo on vähän sama kuin nyrkkeilyottelussa, jossa kehään yhtäkkiä hyppää kolmas henkilö pitämään toista nyrkkeilijää paikallaan toisen samalla lyöden kiinnipidettyä. Onneksi moni pelaaja antaa kuitenkin brawlissa rauhan kaksintaisteluille ja katselee itse taistelua sivusta loppuun saakka, eli hyvä näin. 

Dominion on mielenkiintoinen pelimuoto, joka tuo For Honoriin jonkin verran mukaan strategisia elementtejä. Dominion on mukava muoto, mutta täysin hauskaan pelaamiseen melkeinpä vaaditaan kaveriporukkaa ympärille, jotta kommunikointi ja pelaaminen toimisi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Hyvä muoto ja arvostan tätä paljon enemmän kuin Eliminationia. For Honoriin on tietojen mukaan tulevaisuudessa tulossa muitakin pelimuotoja, joten mielenkiinnolla jäädän niitä odottelemaan!

Itse tulen melkoisen varmasti pelaamaan For Honoria tulevaisuudessa, jos en heti julkaisussa niin kuitenkin jossain vaiheessa. For Honor on iskenyt itseeni sen verran kovin, että olisi jo vääryys jättää peli pelaamattomaksi julkaisun jälkeen. Katsotaan, mitä tuleva tuo tullessaan. Toivottavasti mukana olisi ainakin jotain hyvää Ubisoftin uudelle pelisarjalle.