maanantai 14. elokuuta 2017

Kahdeksan videopelien laulavaa vihollista (Blogi)




Laulaminen ja musiikki ovat kulkeneet ihmisten elämässä mukana aina esihistoriallisista ajoista lähtien. Musiikkia löytyy kaikkialta, ja myös laulaminen nostaa päätään jatkuvasti suunnasta kuin suunnasta (esimerkkinä vaikka televisiossa pyörivät laulamiseen keskittyvät kykyohjelmat). Musiikki ja laulaminen ovat toki taidetta ja samalla viihdettä, mutta ne myös kertovat tarinoita, välittävät viestejä sekä ylipäätään vaikuttavat ihmisten mielialaan. Tiettyihin pisteisiin asti päästyään laulaminen sekä musiikki ovat jopa vallankäytön välineitä. Ei siis ole aivan sattumaa, että monissa elokuvissa tai TV-sarjoissa hyvis tai pahis alkaa yhtäkkiä laulamaan (varsinkin Disneyn tuotoksissa tämä on yleistä): sehän on nimittäin todella vaikuttavaa! 

Videopeleistäkin löytyy tällaisia tilanteita. Lähtökohtaisesti videopeleissä musiikki oikeastaan toimii vain tunnelman luojana, mutta joissakin peleissä jopa itse pelihahmot saattavat innostua käyttämään äänihuuliaan laulun merkeissä. Syy lauluun voi olla mikä tahansa, mutta se on varmaa, että nämä tilanteet jäävät varmasti pelaajan mieleen. Tällä kertaa kokosin yhteen kahdeksan videopeleistä löytyvää "pahista",  jotka ovat näyttäneet taitonsa laulamisen merkeissä. 


The Phantom of the Bwahpera (Mario + Rabbids: Kingdom Battle)




Syy, mistä sain idean tähän kyseiseen postaukseen oli oikeastaan juuri tulevan Mario + Rabbids: Kingdom Battle Combat -traileri. Tässä tulevassa taktisessa seikkailupelissä, joka muistuttaa hyvin paljon XCOM -pelisarjaa Marion maailmassa, ilmestyy jossain vaiheessa pomovastus nimeltä The Phantom of the Bwaphera (ainakin kyseisellä nimellä hahmoa tällä hetkellä kutsutaan). Trailerissa tämä oopperaa laulava jänis (tai no, laulu tulee gramofonista) päättää laulaa laulun, jossa hän vähättelee ja naljailee Nintendon Mario -hahmosta ja sen historiasta. Oletettevasti laulu tulee vielä jatkumaan itse pelissä, mutta jopa itse trailerissa nähty oopperapätkä on todella vaikuttava hetki. Ainakin minä jään mielenkiinnolla odottelemaan, että mitä tämän hahmon parissa tulee tapahtumaan.

Kuuntele laulu täältä: LINKKI YOUTUBEEN


The Great Mighty Poo (Conker's Bad Fur Day)

Kuvan lähde: http://conker.wikia.com/


Ehkä kaikista klassisin esimerkki laulavasta vihollisesta on Raren Conker's Bad Fur Day -pelistä tuttu The Great Mighty Poo, joka kirjaimellisesti on iso laulava kakka. Conker's Bad Fur Day on muutenkin peli, jossa ulkonäkö voi pettää pahasti: ensisilmäyksellä peli näyttää koko perhelle soveltuvaksi tasoloikkapeliksi (kiitos päähahmo Conkerin, joka on orava), mutta kyseessä onkin raaka väkivaltaa sisältävä peli, jossa kielenkäyttökin on melkoisen rajua. The Great Mighty Poo -pomotaistelu ei ole oikeastaan raaka, mutta kyseisessä pomotaistelussa huomio lähinnä kiinnittyykin Poon laulun hyvin erikoisiin lyriikoihin. Remasteroidussa Xbox -versiossa lyriikat ovat tosin sensuroitu, mutta alkuperäisessä vanhan kunnon Nintendo 64 -versiossa näin ei todellakaan ole. 

Kuuntele laulu täältä (N64 -versio, sensuroimaton): LINKKI YOUTUBEEN


Ursula (Kingdom Hearts II)

Kuvan Lähde: https://www.khwiki.com/


Disneyn Pieni Merenneito -animaatioelokuvasta tuttu Ursula nähdään myös muutamissa videopeleissä. Yksi tällainen on Kingdom Hearts II, jossa Ursula pääsee laulamaan kuin Disney -elokuvassa pomotaistelun voimin. Pomotaistelu on täynnä niin sanottuja Quick Time -tilanteita, mutta tästä huolimatta taistelu on selvästi suunniteltu siihen, että pelaaja kuuntelisi Ursulan laulun lyriikoita. Tuttua Disney -meininkiä, mutta toisaalta mitä muuta voisi odottaakaan Kingdom Heartsilta?

Kuuntele laulu täältä: LINKKI YOUTUBEEN



Satan (Saints Row: Gat Out Of Hell)


Saints Row on pelisarjana melkoisen älyvapaata menoa. Tästä yhtenä hyvänä esimerkkinä toimii Saints Row IV:n itsenäinen lisäosa Gat Out Of Hell, jossa pelaaja heitetään manalan uumeniin. Manalasta löytyy tietenkin myös itse pääpiru Herra Vihtahousu, joka näyttää myös hetkellisesti omia laulutaitojaan. Harva pelaaja tuskin odottaa pelin muuttuvan hetkellisesti musikaaliksi, mutta Saints Row teki juurikin näin. Kaiken lisäksi Vanha kehno Lucifer osaa ilmeisesti myös laulaa melkoisen hyvin, jos on uskominen Deep Silverin näkemykseen tästä asiasta.

Kuuntele laulu täältä: LINKKI YOUTUBEEN


The Joker (Batman: Arkham City)



Sekopäinen Jokeri on todennäköisesti yksi kaikkien aikojen ikonisimmista pahishahmoista. Batmanin riesana lähtökohtaisesti toiminut Jokeri nähdään myös useissa Batman: Arkham -sarjan peleissä, joissa hahmon rooli vaihtelee aina pelin mukaan. Jokeri kuullaan myös laulamassa muutamassa Arkham -sarjan pelissä, joista suurin osa tapahtuu tosin lopputekstien aikana. Tunnetuin tällainen hetki tapahtuu Arkham City -pelissä, kun Jokeri alkaa yhtäkkiä lopputekstien aikana laulamaan 'Only You' nimistä kappaletta. Laulun takana on tietenkin viesti, jonka lähinnä ymmärtää vasta sitten, jos pelaaja tietää pelin tarinan lopun tapahtumat.

Kuuntele laulu täältä: LINKKI YOUTUBEEN


Mesmerelda (Skylanders: Swap Force)

Kuvan lähde: http://fi.skylanders.wikia.com/wiki/

Skylanders -sarja on monelle tuttu Spyrosta, mutta pelisarja tunnetaan varsinkin Skylanders -figuurien suuresta määrästä, joita ostamalla pelaaja saa kyseiset figuurien hahmot mukaan itse Skylanders -peliin. Pelisarjaa on jonkin verran syytetty rahastuksesta, mutta toisaalta ymmärtääkseni kyseessä on kuitenkin todella toimiva ja hyvä pelisarja näistä syytteistä huolimatta. Sen minä voin kuitenkin vahvistaa, että Skylanders: Swap Force -pelistä löytyy pomovastus nimeltä Mesmerelda, joka saa ennen pomotaistelua todella Disneymäisen esiintymisen musiikin sekä laulun avulla. Performanssi on ihan hauska ja näyttävä, joka saa ainakin meikäläisen pohtimaan, että olisi oikeastaan hienoa nähdä videopeleissä enemmän tämänkaltaisia hetkiä.

Kuuntele laulu täältä: LINKKI YOUTUBEEN



Dr. Peace (No More Heroes)

Kuvan lähde: http://nomoreheroes.wikia.com/wiki/

No More Heroes on Nintendo Wiille kehitelty hack & slash -peli, jonka kehittäjänä toimi Grasshopper Manufacture. Peli tunnetaan lähinnä sarjakuvamaisesta tyylistä sekä Goichi Sudan tapaan omalaatuisuudesta. No More Heroesissa nähdään myös laulava pomovastus Dr. Peace, joka ennen pomotaistelua laulaa tyhjälle areenalle. Tietojen mukaan Peace tykkää karaokesta, joka varmasti on yksi syy laulun laulamiseen. Karaokea on varmasti myös laulettu urakalla, nimittäin hahmon lauluääni ei todellakaan ole sieltä huonoimmasta päästä.

Kuuntele laulu täältä: LINKKI YOUTUBEEN 


Chrysalis, Cocoon ja Pupa (Metal Gear Solid: Peace Walker)

Pupa. Kuvan lähde: http://metalgear.wikia.com/

Erikoisuuksia ja omalaatuisuutta löytyy myös Metal Gear -sarjassa. Metal Gear -pelit tietenkin sisältävät esimerkiksi Metal Geareja, jotka ovat eräänlaisia sodankäyntiin suunniteltuja mechoja. Miltä kuitenkin kuulostaisi, jos nämä mechat laulaisivat? Peace Walkerin mechat Pupa, Chrysalis kuin Cocoon nimittäin tekevät niin. Laulaminen pitäisi tässä tapauksessa ehkä kuitenkin laittaa heittomerkkien sisään, nimittäin näiden mechojen "laulaminen" on lähinnä eräänlaista hyräilyä tai la-la-laan jatkuvaa hokemista puhumattakaan vielä siitä, että laulu on käytännössä vain näiden mechojen tekoälyn luomaa ääntelyä. Näiden mechojen luoma "laulu" ja "musiikki" on kuitenkin sen verran ikoninen tapaus MGS:n historiassa, että minun on melkeinpä pakko nostaa tämä esille tässä listauksessa.

Kuuntele laulu täältä: LINKKI YOUTUBEEN



Tuleeko sinulle mieleen videopelien laulavia vihollisia? Kommentoi, jos sinulle tulee sellainen mieleen!




tiistai 8. elokuuta 2017

Mitä odotan vuoden 2017 Gamescomilta? (Blogi)



Vuoden 2017 Gamescom lähestyy jatkuvasti. 22.-26.08 välisenä aikana pyörivä Gamescom ei ole uusien pelijulkistusten osalta yhtä suuressa roolissa kuin E3, mutta yleensä kyseisen tapahtuman aikana on aina paljastettu muutama isompi tuotos kaikkien muiden asioiden, esimerkiksi trailereiden, pelikuvien, screenshottien kuin muun tiedon ohella. Saa siis nähdä, mitä tuleman pitää!

Mitä sitten odotan tulevalta Gamescomilta? Jos aivan rehellisiä ollaan, niin odotukseni eivät tällä kertaa ole hirveän korkealla kyseistä messutapahtumaa kohtaan. Yksi syy on esimerkiksi se, että muutamat itseäni suuresti kiinnostavat pelit eivät ole paikalla (esim. Death Stranding). Toinen syy taas on se, että monesta muusta itseäni kiinnostavasta pelistä on jo nähty niin paljon pelikuvaa (esim. Super Mario Odyssey ja South Park: The Fractured But Whole), etten usko hypeni tai odotukseni ainakaan kasvavan enää entistä suuremmaksi uuden pelikuvan myötä (tosin otan silti mielelläni uuden pelikuvan vastaan). Siksi toivoisinkin, että tämän vuoden Gamescomissa paljastettaisiin edes yksi uusi isomman luokan peli, joka herättäisi kiinnostusta. Jos tätä ei kuitenkaan tapahdu, niin onneksi tapahtuman osalta on myös muutakin odoteltavaa.

Yksi odottamani tapaus on Konami. Metal Gear Survive alkaa kuulostamaan hiljalleen ihan varteenotettavalta hiippailua sisältävältä toimintapeliltä, jossa voi olla paljon potentiaalia monista häiritsevistä tekijöistä huolimatta. Peli oli jo näytillä ja testattavana E3 -messuilla, ja Survive sai ihan mukavasti kehuja testaajilta. Meille tavallisille kaduntallaajille, ketkä eivät paikan päällä olleet eivät kuitenkaan nähneet minkäänlaista uutta videokuvamateriaalia tästä pelistä, mutta ymmärtääkseni tähän tulee muutos Gamescomin kohdalla. Surviven lisäksi on mielenkiintoista nähdä, että tullaanko tapahtumassa näkemään muita Metal Gear -uutisia tai ylipäätään jotain muuta paljastusta firman muista hienoista pelisarjoista, esimerkiksi Castlevaniasta tai Silent Hillsistä.

Toinen asia, johon ainakin itse aion kääntää katseeni on Nintendo. Nintendon E3 oli melkoista tykitystä ja pelien osalta Nintendo näpäytti ainakin omaan makuhermooni ne kaikista kovimmat pelit ja paljastukset E3:n aikana. Se, mikä itseäni kuitenkin jäi harmittamaan oli se, että kolmansien osapuolien pelit Nintendo Switchille loistivat käytännössä kokonaan poissaolollaan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Olen tosin todella ymmärtäväinen siihen, että miksi näitä pelejä ei hirveästi näkynyt tai kuulunut E3:lla, mutta nyt Gamescomin kohdalla voi oikeasti tapahtua sitä niin sanottua jään rikkomista. Olisin esimerkiksi kiinnostunut kuulemaan Switchin Steep -versiosta uutisia, varsinkin kun kyseinen peli on koko ajan ollut niin sanotusti ostoslistalla, mutta pelialusta on ollut kysymysmerkkien alla jo jonkin aikaa. Ubisoft on muutenkin luvannut vähän aikaa sitten uusia "Nintendo Switch -uutisia, jotka saapuvat ihan lähiaikoina". Gamescom lienee se "lähiaikoina". No, toivottavasti Gamescomilla kuullaan Switch -uutisia, nimittäin mielestäni kyseinen konsoli ansaitsee kaiken mahdollisen tuen. Saa muuten nähdä, kuullaanko me Gamescomissa uudesta SEGA:n Mario & Sonic at the Olympic Winter Games -pelistä. Talviolympialaiset ovat aivan nurkan takana, mutta minkäänlaisia uutisia ei tästä pelistä ole vielä kuulunut...

Kaiken tämän lisäksi minua kiinnostaa nähdä jo aikaisemmin mainitun Ubisoftin Gamescom -uutiset kuin myös Platinum Gamesin meiningit. Ubisoft kiinnostaa ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että se on varsinkin viime vuosina onnistunut luomaan melkoisen paljon itseäni kiinnostavia pelejä (lukuun ottamatta Far Cryt ja Assassin's Creedit), joten totta kai sitä toivoisi, että sama rata jatkuisi ja aikaisempien pelien kehitys etenisi (Kirjoitushetkellä Ubisoft paljasti Gamescom -settinsä. Saa nähdä, tuleeko vielä yllätyksiä.). Platinum Games taas kiinnostaa lähtökohtaisesti firman loistavien pelien vuoksi, mutta myös sen takia, että Platinum ei ollut mukana tämän vuoden E3 -messuilla. Firman ympärillä onkin pyörinyt viime aikoina jos jonkinmoista huhua, joten toivottavasti tähän mystiikkaan saadaan vastauksia tämän kuun lopulla. Lisää Nieriä? The Wonderful 101 ja Bayonetat Switchille? Lisää Star Foxia? Kokonaan uusi IP? Vaihtoehtoja on paljon, nimittäin Granblue Fantasy Project Re:Link tuskin on ainut peli, jota Platinum on tällä hetkellä luomassa konsoleille.

Odotukseni tulevaan Gamescomiin ovat maltilliset, mutta toivoisin tapahtuman lyövän pöytään jotain todella hienoa näin kesän lopuksi. Gamescom on tänä vuonna kaikista suurin koko tapahtuman historiassa, joten tähän toiveeseeni on erittäin hyvät mahdollisuudet. Vaikka niitä suuria odotuksia ei ole, niin positiivisin mielin ja innokkaasti odotan tapahtuman alkua. Toivottavasti niitä yllätyksiä nähdään! Entä sinä, onko sinulla odotuksia Gamescomilta?



keskiviikko 2. elokuuta 2017

Splatoon 2 (Arvostelu)



  • Kehittäjä: Nintendo EPD
  • Julkaisija: Nintendo
  • Julkaisupäivä: 21.8.2017
  • Alustat: Nintendo Switch
  • Pelattu: Nintendo Switch
  • Kotisivut: http://splatoon.nintendo.com/
  • Ikäraja: PEGI 7


Ensimmäinen Splatoon vuodelta 2015 oli menestys. Nintendon täysin uuden räikeän pelisarjan ensimmäinen osa oli myynyt huikeat 4,8 miljoonaa kappaletta Nintendo Wii U:lla, jota voidaan pitää melkoisena menestyksenä ajatellen, että itse Wii U -konsolia myytiin maailmanlaajuisesti vain ja ainoastaan 13,56 miljoonaa kappaletta. Nintendo yrittää nyt jatkaa menestystarinaansa Nintendo Switchillä, kun pelisarja sai jatkoa täysin uudella Splatoon 2 -pelillä.

Myönnetäköön heti alkuun, että minulla ei ole kokemusta ensimmäisestä Splatoonista. Ennen Switchillä olleita Splatoon 2:n maailmanlaajuisia testisessioita ja itse julkaisua ainoat kokemukset itse Splatoon -sarjasta ovat oikeastaan olleet vain omat ihailevat katseet kyseisestä pelistä YouTuben ihmeellisestä maailmasta. Toisin sanoen itse Splatoon 2 -testien lisäksi pelin pelaaminen oli myös ensimmäinen kastautumiseni Splatoonin maailmassa ja täytyy sanoa, että tätä hetkeä on kyllä odoteltukin melkoisen innokkaasti. Pettymystä ei myöskään tullut.

Splatoon 2 on pelinä yksinkertaisesti netissä pelattava kolmannen persoonan räiskintäpeli, mutta se on todella poikkeava ja uniikki tapaus verrattuna genren toisiin osallisiin. Kun muut räiskintäpelit keskittyvät vihollisten päänahkojen keräämiseen, niin Splatoon 2 keskittyy maailman maalaamiseen räikeisiin neonväreihin. Pelin perusmuoto Turf War on nimittäin yksinkertaisesti maalaamista: pelaaja laitetaan 4 vastaan 4 otteluun, jossa voittajatiimi on se, joka on maalannut pelikenttää eniten tiimin omalla värillä. Vastustajien päänahkoja voi kyllä kerätä plakkariin ja se on myös yksi taktinen elementti voittoon, mutta maalaamisella pelaaja saa itselleen kaikista parhaimmat pisteet. Se jos mikä on hienoa.

Räikeät rähinät menossa

Pelimuotoja on toki muitakin, mutta niissäkin maalaaminen korostuu. Ranked -otteluissa löytyy esimerkiksi alueiden hallintaan perustuva Splat Zones, tornin liikuttamiseen keskittyvä Tower Control sekä Rainmaker nimisen aseen kuljettamista vastustajan alueelle, joka tunnetaan nimellä Rainmaker. Kun pääsee Rankedissa tasolle B-, niin pelaajalle avautuu kovan luokan League Battles -pelimuoto, jossa pelaajat pääsevät tosissaan ottamaan toisistaan mittaa. Ajoittain pelaaja pääsee myös pelailemaan Salmon Run -nimistä pelimuotoa, jossa pelaajat taistelevat suuria lohivihollisaaltoja vastaan keräten samalla kultaisia munia talteen. Yksinpelaajille on vielä tarjolla tarinallinen kampanja, joka käytännössä opettaa pelaajalle pelin aseiden ja kykyjen käyttöä pienten erilaisten pulmatilanteiden avulla. Yksinpelattavaa löytyy noin 6-9 tunnin verran pelaajan omasta tahdista riippuen, joten pelattavaa kyllä riittää. En kuitenkaan voi millään muotoa suositella Splatoon 2 -pelin hankintaa pelkästään yksinpelin vuoksi, nimittäin pelin pääidea sekä sielu pyörii nimenomaan moninpelin puolella. Kampanja on kuitenkin oikein onnistunut ja hauska tapa oppia Splatoonin pelimekaniikkaa yksinään. Kampanjan haastavuuskin nousee sopivaa tahtia loppua kohden.

Splatoon 2 sisältää mainion yksinpelin, mikä opettaa pelin aseiden käyttöä

Kun pohtii Splatoon 2:sta räiskintäpelinä, niin kyseessä on loppujen lopuksi erittäin kevyehkö räiskintäpeli. Noin kolme minuuttia kestävät nopeatempoiset moninpeliottelut menevät hetkessä ohi ja pelaaja pääseekin pelaamaan useita otteluita lyhyen ajan sisällä, nimittäin pelin serverit toimivat lähtökohtaisesti erittäin nopeasti. Kevyen räiskintäpelin kuvaa nostaa vielä se, että vaikka pelin idea on todella nerokas, niin se on myös todella yksinkertainen. Tästä huolimatta Splatoon 2 pystyy tarjoamaan erittäin taktista ja strategista syvyyttä, jos siihen junaan lähtee mukaan. Suurin osa taktisuudesta syntyy siitä, että pelaajan ohjastama inkling -hahmo pystyy muuttumaan eräänlaiseksi kalmareiden lohkoon kuuluvaksi mustekalaksi, jolloin pelaaja ensinnäkin pystyy liikkumaan nopeasti kentällä oman tiimin värin musteessa (vastaavasti vastustajan tiimin väri hidastaa ja pahimmassa tapauksessa listii pelaajan hahmon), mutta myös lataa "panoksia" omaan aseeseen. Jos tiimin väriä on seinällä, niin pelaaja pystyy kalmarimuodossa liikkumaan seinillä ja jos pelaaja on kyseisessä muodossa aivan paikoillaan oman tiimin musteessa, niin vastustajat eivät näe tällöin kyseistä pelaajaa. Tällaiset mahdollisuudet tuovat peliin rutkasti syvyyttä ja luo samalla jopa mahdollisuuksia erilaisiin jekkumaisiin temppuihin vastustajan pään menoksi. Tällaiset mahdollisuudet tekevät Splatoonista aivan järkyttävän hauskan pelin, jota jaksaa pelata tunti toisensa jälkeen.

Kissat toimivat otteluiden tuomareina.

Isoin yllätys itselleni Splatoon 2:n kohdalla on pelin vetovoimaisuus ja charmikkuus. Omasta inkling -hahmosta pystyy rakentamaan erilaisten vaatteiden avulla todella persoonallisen näköisiä kokonaisuuksia, pelin aseet ovat myös persoonallisia (esim. tavallisia maalipyssyjä, maaliteloja, pensseleitä, maaliämpäreitä kuin jopa NES Zapper, ja nämä olivat vasta pääaseita), pelin kaupunki Inkopolis Square viehättä urbaanilla olemuksellaan, pelissä oleva dialogi on todella veikeän huumoripitoista ja pelin eräänlainen musiikillinen teemakin maalaamisen ohella herättää niin kiinnostusta kuin intoakin. Tästä on hyvänä esimerkkinä pelin DJ -kaksikko Pearl ja Marina, jotka kertovat aina pelin aloittaessa Splatoon 2:n kyseisen hetken uutiset ja he myös järjestävät ajoittain suuret musiikkijuhlat, eli Splatfestin. Vaikka Splatoon 2:n maailmassa ei ole mitään mullistavaa tarinallista lorea, niin sen olemuksessa ja persoonallisuudessa on jotain sellaista magiaa, mikä yksinkertaisesti vain vie mukanaan. Ehkä se on se ilmassa vallitseva ilmapiiri, jossa kaikkea ei tarvitse ottaa vakavasti, vaan otetaan rennommin ja pidetään vain hauskaa. Siinä Splatoon 2 ainakin onnistuu loistavasti.

Splatoon 2 on ehdottomasti loistava ja kaiken lisäksi erittäin hauska peli monessa suhteessa, mutta se sisältää silti muutamia hyvin erikoisia ratkaisuja, jotka eivät suoranaisesti ole negatiivisia asioita, mutta niiden olemassaolo herättää jonkin verran kysymyksiä. Isoin mainitsemisen arvoinen erikoinen ratkaisu on pelitiloissa ja kartoissa, nimittäin kaikki kartat ja pelimuodot eivät ole koko ajan saatavilla. Salmon Run -pelimuoto on esimerkiksi auki vain tiettyinä ajankohtina ja muissa pelimuodoissa pelaaja voi pelata vain ja ainoastaan kahdessa eri kartassa tietyn ajan sisällä (pois luettuna privaattiottelut). Kartat päivitetään tosin aina jokaisen tunnin välein, joten esimerkiksi Turf Waria jaksaa kyllä pelata sen tunnin ajan kahden eri kartan maisemissa, mutta toisaalta sitä toivoisi, että jokainen kartta olisi auki jatkuvasti, nimittäin kuuluvathan kartat pelin perussisältöön. Salmon Run -pelimuodon tosin voin nähdä vielä eräänlaisena hetkellisenä tapahtumana, mutta karttojen ajallinen rajoitus kummastuttaa. Toisaalta tällä tavalla jokainen kartta saa ainakin sen oman tähtihetkensä.

Salmon Run -pelimuodossa taistellaan joukossa tulevia lohia vastaan.

Neonvärinen Splatoon 2 on ehdoton valinta jokaisen Nintendo Switchin omistavan pelivalikoimaan, varsinkin jos vähänkin kiinnostaa räiskintäpelit. Splatoon 2 tuo ehdotonta vaihtelua ihan yleiselläkin tasolla pelimaailmaan ja kyseiselle pelille on varmasti tulossa valoisa tulevaisuus. Jos pelin kehittäjät jaksavat vielä tukea peliä pitkälle tulevaisuuteen uuden sisällön muodossa, niin Splatoon 2 tulee todennäköisesti kantamaan ainakin jonkinlaista kruunua koko Nintendo Switchin eliniän ajan. Tai no, ainakin niin pitkään, kunnes markkinoille saapuu Splatoon 3.




ARVOSANA:

9

POSITIIVISTA:

+ Hauskaa räiskintää, joka painottuu alueiden maalaamiseen
+ Persoonallinen ja mukaansa tempaava maailma
+ Pelattavaa löytyy paljon jokaisessa pelimuodossa


NEGATIIVISTA:

- Pelikarttojen rajoittaminen ajalla kummastuttaa



Splatoon 2 - julkaisutraileri



Kiitos Bergsalalle arvostelukappaleesta!